Kiteen kotiseutumuseo on seisonut samalla paikalla Kiteentien
varressa jo 234 vuotta. Se rakennettiin suurten 1600-luvun
loppupuolen ja seuraavan vuosisadan alun nälkävuosien jälkeen
lainajyvästöksi paikallisille talonpojille ja tilallisille. Kustaa
III:n armollinen päätös koskien Karjalassa olevan Kiteen pitäjän
asukkaiden sopimusta vilja-aitan perustamista varten annettiin
Tukholman linnassa marraskuun 29. päivänä 1773. Museona rakennus on
ollut 1950-luvulta lähtien.
Ensimmäiset lainajyvästöt on tiettävästi perustettu
1720-luvulla, mutta etenkin 1750-luvulla perustettiin useaan Suomen
kuntaan pitäjänmakasiini. Vielä vuonna 1929 on Suomessa ollut
yhteensä 446 lainajyvästöä. Ennen autonomian aikaa perustetuista 11
lainajyvästöstä Kiteen jyvästö oli neljänneksi vanhin Kyyrölän,
Lopen ja Pöytyän jälkeen.
Lainajyvästö- eli pitäjänmakasiinijärjestelmä on peräisin Ruotsin
vallan ajoilta. Isovihan jälkeen maa oli suurelta osin saatettu
autioksi ja tarvittiin erityisiä toimenpiteitä viljelyn
edistämiseksi. Satovaihteluiden tasaamiseksi ryhdyttiin
suunnittelemaan paikallisia lainajyvästöjä eli pitäjänmakasiineja,
joiden osakkaita olisivat paikkakunnan tilalliset. Hyvinä aikoina
talletettaisiin viljaa yhteisiin makasiineihin ja huonoina vuosina
sieltä voisi saada viljaa lainaksi korkoja vastaan. Näin makasiinin
peruspääoma kasvaisi jatkuvasti. Voidaan sanoa, että lainajyvästöt
olivat maan ensimmäisiä pankkilaitoksia.
Korkeavapaasukuinen Herra Parooni, Kenraali Luutnantti, Maaherra,
Ylikomendantti ja Kuninkaallisen Majesteettinsa Miekkatähdistön
Suuren Ristin Komentaja Anders Henrik Ramsaij esitti kevättalvella
1773 perustamislupa-anomuksessaan Kustaa III:lle pitäjänmakasiinin
perustamista Kiteelle, johon yhteisen kansan toimittamalla
keräysellä koottaisiin viljavarasto, josta yhteinen kansa sitten
ahtaina aikoina saisi lainata huokealla korolla itselleen viljaa
sekä siemeneksi että elintarpeikseen. Anomuksen liitteenä oli
yhdistyskirja, jossa oli tarkkaan eritelty makasiinin mitat,
sijainti, tarkoitusperät, hallinnointi, taloudelliset ja
omistukselliset seikat.
Armollisesti lupa myönnettiin. Lukkari Peninsulanuksen pellon
viereen rakennettiin kaksikerrosinen aitta, neljä kyynärää nurkkien
välillä, kaksinkertaisella pohjalla, varustettuna kaksinkertaisella
lankkuovella, vahvoilla saranoilla, kolmella lukolla ja
rautakangella oven yli. Jokaisen talokkaan tuli toimittaa kolmen
taalarin sakon uhalla tukki, pituudeltaan 4 1/2 syltä ja
paksuudeltaan 10 tuumaa ohuemmasta päästä, 3 syltä pitkä lauta ja
kuusi levyä tuohta. Kruununtorppari toi vain tukin ja laudan.
Alkupääomaksi jokaisen talollisen tuli toimittaa makasiiniin 8
kappaa viljaa, puolet rukiista, puolet ohraa. Uuden jyvästön
esimieheksi pitäjäläiset valitsivat nimismies Eric Andersenin ja
apulaisekseen talolliset Måns Pennasen Potoskavaarasta ja Jakob
Gröönin Suorlahdesta.
Pitäjän lainajyvästön yleishyödyllisyydestä on hyvänä esimerkkinä
kappalaisen virkatalon rakentaminen yhteisillä varoilla.
Rakentamiseen lainajyvästön varoja käytettiin vv.1856-57 yht. 224
tynnyriä, 16 kappaa rukiita ja 34 tynnyriä, 19 kappaa ohraa. Vuonna
1850 oli jo käytetty kappalaisen uunin muuraamiseen 4 tynnyriä, 7
kappaa ruista. Noina aikoina vilja oli yleinen "valuutta" ja
palkanmaksuväline.
!950-luvun alkupuolella alettiin keskustella jyvästön
lakkauttamisesta tarpeettomana ja kalliina ylläpitää. Vuonna -52
tuli kunnanvaltuustossa yksityiseltä taholta ehdotus makaasiinin
museoimisesta. Manttaalikunnan omaisuus ja varat sitten
siirrettiinkin 1956 perustetulle Kiteen Maanviljelijäin Säätiölle
ja siltä 1958 perustetulle Kitee-seuralle, joka vielä tänäkin
päivänä - suurin osin talkoovoimin - ylläpitää Kiteen
kotiseutumuseota.
Kiteen kotiseutumuseossassa, entisessä viljamakasiinissa, on esillä
mm. pontikankeittovälineistöä, maataloustyökaluja,
kalastusvälineitä, rajaosasto, sotahistoriallinen osasto ja
pesäpallohuone. Museossa on n. 2 500 esinettä.
matalan lumen aikaan(30cm)