Tervaleppä kukkii jo ennen lehteen tuloa, yleensä kun säät ovat talven jälkeen alkaneet leudontua ja terminen kevät alkanut. Tervaleppä on tuulipölytteinen. Hedekukinnot ovat pitkät roikkuvat kellertävät norkot ja emikukinto on käpymäinen. Tervaleppä on kasvutavaltaan puumaisempi ja suurempi kuin Suomen toinen leppälaji harmaaleppä. Suomen suurimmat ja komeimmat luonnonvaraiset tervalepät kasvavat etelärannikolla, hemiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Tervaleppä viihtyy kosteilla paikoilla. Se kasvaa kosteissa ravinteikkaissa lehdoissa, saaristossa, jokien ja puronvarsilla, sekä järvien tulvarannoila. Se kestää hyvin hetkellisiä tulvia. Tervaleppä kasvaa Suomessa runsaimmillaan maan eteläosissa, jossa sitä tapaa runsaana lähes poikkeuksetta aina kaikilla vähänkin kosteilla paikoilla. Se harvinaistuu selvästi heti Keski-Suomessa, ja on jo lähes harvinaisuus Oulun korkeudella. Tervalepän puuainesta on alettu kauneutensa vuoksi arvostaa. Siitä valmistetaan muun muassa saunan lauteita ja savustuspuruja. Seinäpaneelina se on myös suosittu. (Lähde Wikipedia)
Kätköalueella on rannan tuntumassa hienoja tervaleppiä.
Alnus glutinosa is a tree that thrives best in moist soils, and grows under favourable circumstances to a height of 20–30 m. When young they are somewhat glutinous, whence the specific name, becoming later a glossy dark green. The species is monoecious. Flowers are wind-pollinated catkins. (Wikipedia)
NOTE!!! Do not remove the cache. Open the lid only.