Skip to content

Huhtasuon historiaa (1950-luku): Sairaala-alue Traditional Geocache

This cache has been archived.

skerrey10: On aika jättää Huhtasuon historia purkki kerrallaan historiaan ja vapauttaa purkkien paikat aktiivisemmille kun ei enää näillä huudeilla asustella ja huoltoreissuillekaan ei tule riittävän taajaan lähdettyä. Kiitokset kaikille kätköllä käyneille!

More
Hidden : 11/27/2011
Difficulty:
2.5 out of 5
Terrain:
2 out of 5

Size: Size:   micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Lähiöilläkin on oma historiansa. Tämä kätkösarja valottaa Huhtasuon alueena paremmin tunnettujen Jyväskylän XV ja XX kaupunginosien menneisyyttä 1930-luvulta nykypäivään.

Sarjan kolmas kätkö sijaitsee Kangasvuoren sairaala-alueen lähistöllä. Purkki on perinteinen puskamikro Kangasvuoren luontopolun ja Huhtasuon ulkoilureitin välittömässä läheisyydessä. Ulkoapäin purkki on kokoa small, eikä sitä tarvitse kaivella kivenkoloista. Kätkö peittyy runsaaseen lumeen.

Kangasvuoren sairaala-alue koostuu kuudesta vuosina 1958 -1992 rakennetusta rakennuksesta. Kaksisiipisenä vuonna 1958 valmistunut vanha sairaalarakennus, ylilääkärin omakotitalo sekä perheellisten ja perheettömien työntekijöiden kerrostalorakennukset edustavat Huhtasuon vanhinta vielä jäljellä olevaa rakennuskantaa.

Sairaalan tontti on muodostettu Eerolan ja Huhtasuon tilojen maa-alueista, jotka kaupunki osti vuosina 1955 ja 1956. Ennen sairaalan rakentamista Huhtasuolla oli vain kaksi muuta rakennuskokonaisuutta: Kangaslammen rannoilla toiminut taimitarha ja ylempänä männikkökankaalla toiminut Sotateknillinen varikko. Taimitarhan, varikon ja sairaalan ympäristö säilyi maalaismaisena aina 1960-1970-lukujen taitteessa alkaneen lähiörakentamisen alkuun saakka.

1950-luvulla mielisairaanhoito oli hyvin sairaalakeskeistä ja kymmenluku oli Suomessa yleensäkin voimakasta sairaalarakentamisen kautta. Sairaalat sijoitettiin tyypillisesti kaupungin laitamille tai ulkopuolelle, mikä liittyi osaltaan tarpeeseen olla ruokataloudessa mahdollisimman omavarainen. Kangasvuoren sairaalallakin oli oma peltoalue, jossa kasvatettiin mm. ohraa, perunaa, juureksia ja kasviksia. Potilaat työskentelivät ajan tavan mukaan kasvimailla.

Päärakennuksen vanha osa edustaa 1930-luvulla syntynyttä sairaalarakennustyyppiä, jossa sairaalan toiminnot on keskitetty kookkaan monikerroksisen rakennuksen eri siipiin. Ajan tavan mukaan henkilökunnalle on rakennettu asuinrakennukset sairaalan tontille. Ne on sijoiteltu hierarkkisesti siten, että perheettömän henkilökunnan asuinrakennus on lähinnä sairaalaa, perheellisen henkilökunnan rakennus seuraavana ja ylilääkärin omakotitalo kauimpana sairaalasta parhaiten omassa rauhassaan. Myös asuntojen koko heijastaa samaa hierarkiaa.

Kerrostalot ovat jälleenrakennuskaudelle tyypillisiä kompakteja ja selkeitä satulakattoisia rakennusmassoja, joita jäsentävät ikkunoiden ja parvekkeiden vaaka- ja pystyakselit sekä perheellisten asuintalossa päätyjen ulokkeet. Ylilääkärin omakotitalo on yleismuodoltaan 1950-luvulla yleistynyttä matalaa harjakattoista tyyppiä, johon liittyi leveä nauhamainen olohuoneen ikkuna. Vanha ja hyvin hoidettu puistoalue sairaalan ympärillä kuuluu oleellisena osana rakennuskokonaisuuteen.

Kangasvuoren sairaala-alue on sekä paikallishistoriallisesti että rakennushistoriallisesti arvokas rakennuskokonaisuus.

Lähde: Anna-Leena Lehto, Kangasvuoren sairaalan rakennusinventointi 2010 (visit link)

Additional Hints (Decrypt)

xvivxnfn

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)