KIRJOSIEPPO
Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) on sieppojen heimoon kuuluva varpuslintu. Elintavoiltaan se on hyönteissyöjä ja kolopesijä, joka pesii myös linnunpöntöissä.
Koko ja ulkonäkö
Koiras on tavallisesti mustavalkokirjava, naaras, nuoret yksilöt ja jotkut koiraat ovat ruskeavalkeakirjavia. Heinä–elokuisen sulkasadon jälkeen ikä- ja sukupuolituntomerkkejä on hyvin vaikea havaita maastossa. Valkoista niissä on vatsapuoli ja selvärajainen siipilaikku.
Kirjosieppo on 12–14 cm pitkä ja painaa noin 13 grammaa. Koiras on usein hieman kookkaampi.
Kirjosiepon laulu on pirteä, helposti opittava säe. Englannin Euroviisujen voittokappale ”Chirp, chirp, chirpy-chirpy-cheep-cheep” kuvaa mainiosti kirjosiepon säettä. Koiras laulaa innokkaasti vallattuaan reviirin, mutta laulu lakkaa kokonaan viimeistään poikasten kuoriuduttua. Varoitusääni on jatkuva ”pit pit pit…” ja sitä voi jatkua pitkään, kunnes oletettu vihollinen on poistunut. Oikein kiihtyessään se naksuttelee kiihkeästi.
Vanhin suomalainen rengastettu kirjosieppo on ollut 10 vuotta 10 kuukautta 13 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin kirjosieppo.
Levinneisyys
Kirjosiepot pesivät Pohjois- ja Keski-Euroopassa ja paikoin etelämpänäkin (mm. Espanjassa ja Pohjois-Afrikassa). Idässä pesimäalue ulottuu Länsi-Siperiaan asti. Talvet kirjosieppo viettää Länsi-Afrikan eteläosassa. Keväällä varhaisimmat saapujat ovat koiraita, ensimmäiset tulevat hieman ennen vappua. Päämuutto on toukokuun puolivälissä. Syysmuutto alkaa elokuussa ja päättyy syyskuun puolivälin jälkeen.
Suomessa kirjosieppo pesii koko maassa, pohjoisimmassa Lapissa vähälukuisena. Pesivä parimäärämme on n. ½ miljoonaa paria. Euroopan parimäärä on 4,6–6,1 miljoonaa.
Elinympäristö
Kirjosieppo suosii ympäristöjä, joissa on lentotilaa harvassa kasvavien puiden välissä. Tarkoittaa, että se ei viihdy tiheissä kuusikoissa. Suosituimpia ovat lehtipuuvaltaiset lehdot, rantametsiköt, puistot ja puutarhat. Se on vaatimaton reviirinsä suhteen, tärkeintä on pesäkolon löytyminen.
Lisääntyminen
Kirjosieppo pesii kolossa tai pöntössä. Pöntön lentoaukon halkaisija saa olla 28–30 mm, pöntön korkeus 20–25 cm ja sisähalkaisija 10 cm. Muninta alkaa Etelä-Suomessa toukokuun loppupuolella. Naaras munii 4–9, tavallisesti 6–7 vaaleansinistä munaa. Se hautoo niitä 2 viikkoa. Molemmat emot ruokkivat poikasia, kunnes ne lentävät pesästä 16 vrk vanhoina.
Kirjosieppokoiraalla voi olla 2 naarasta. Ensimmäisen naaraan saatuaan ja pariteltuaan, se laulullaan houkuttelee toiselle kololle/pöntölle toisen naaraan, jonka kanssa pariteltuaan se palaa ensimmäisen naaraan luokse, ja osallistuu sen kanssa poikasten hoitoon. Toisen naaraan luo se voi poiketa silloin tällöin, mutta harvoin osallistuu sen poikasten hoitoon. Naaraiden väliä voi olla satoja metrejä, jopa kilometri. Toisen naaraan pesyeessä on yleensä vähemmän munia kuin ensimmäisen.
Pienestä koostaan huolimatta kirjosiepolla on karski luonne. Joko koiras ja naaras yhdessä, tai vain koiras, onnistuu usein karkottamaan jo pöntössä hautovan tiaisparin pois ja hylkäämään munapesänsä. Usein pöntön sisällä syntyy verisiä tappeluja, ja joskus toinen osapuoli kuolee vammoihin. Molempia, sekä kirjosieppoja että tiaisia, on löydetty vainajina. Onnistuneen karkotuksen jälkeen kirjosiepponaaras rakentaa pesän tiaisen munapesän, joskus harvoin jopa pienten poikasten, päälle, ja pesintä jatkuu sen jälkeen normaalisti.
Kirjosieppo puolustaa pesäänsä raivokkaasti. Kun orava, käpytikka tai muu pesärosvo lähestyy pesää, siepot aloittavat syöksyt petoa kohti sähisten samalla kuuluvasti. Yleensä peto luopuu aikeistaan kun se saa vihaisia nokkaisuja selkäänsä. Kirjosieppo ajaa myös muutkin linnut pois pesän luota.
Ravinto
Kirjosieppo sieppaa ravinnokseen lentäviä hyönteisiä lyhyillä lentopyrähdyksillään. Se syö hyönteisiä ja muita niveljalkaisia myös maasta, ruohokasvustoista ja oksilta. Syksyllä se syö myös marjoja. Poikue saa 16 päivän pesäpoikasaikana yhteensä n. 15 000 hyönteistä ruuakseen. Puutarhassa pesiessään kirjosieppo on siis merkittävä tuhohyönteisten kurittaja.
Lähde: Wikipedia
METSOREITTI -KÄTKÖSARJA
Tämä kätkö on osa Metsoreitti -kätkösarjaa. Reitti muodostaa yhtenäisen geopolun Ampujien majalta Peurunkaan ja esittelee Laukaan kunnan vapaa-aikatoimen ylläpitämän koko kunnan halki kulkevan ulkoilureitin.
Kätkösarjan kätköt esittelevät myös Laukaassa esiintyviä lintulajeja, joita voit yrittää bongata matkanvarrelta.
Lisää tietoa aiheesta löydät reitin ensimmäisen kätkön kätkökuvauksesta http://coord.info/GC4A48P