Purola Traditional Geocache
Miia_Kainuu: Poistetaan hyvän "jemman" puutteen taikia
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
helppo peruskätkö joka esittelee purolan asuinaluetta. Purkissa on kynä.
Purola on Kajaanin vanhimpia kaupunginosia. Se sijaitsee Kajaaninjoen eteläpuolella, Kaupunginlammen kupeessa, etelään menevän tien (entinen viitostie) länsipuolella. Naapurialueina vastapäätä tien toisella puolen on Puistolan kaupunginosa ja lännessä Kajaaninjokivarren Tihisenniemellä UPM-Kymmenen (entinen Kajaani Oy) entiset massa- ja paperitehtaat ja vielä toiminnassa oleva saha. Alkujaan Purolan omakotialue on muodostunut juuri sellutehtaan, paperitehtaan ja sahan työntekijöiden asuntoalueeksi. Muistona alkuaikojen rakennustyylistä Purolassa on vielä paljon vanhoja mansardikattoisia (taitekattoisia) puutaloja.
Purolan asemakaava on tavanomaisesta poikkeava, erikoinen. Kadut ovat sisäkkäisten U-kirjaimen muotoisia, alkaen viitostiestä ja palaten viitostielle. Nykyisin Purola on kaunis ja rauhallinen omakotitaloalue.
Purolassa oli ennen useita kauppoja:
• Alfred Heikkinen,
• Pikku Osula
• Maakunta
• Ruoka- ja sekatavarakauppa Hannes Kärkkäinen/Toimi Kärkkäinen
• Ojala
• Osuusteurastamo
• Kusti Korhonen
Nykyään jäljellä on enää vain yksi päivittäistavarakauppa.
HISTORIAA
Sekä Purola että Puistola on asutettu 1900-luvulla. Purolan asuttaminen alkoi 1910-luvun alussa ja Puistolan 1940-luvun jälkipuoliskolla. Koska väkeä alkoi paljon siirtyä Kajaaninjoen ikään kuin väärälle puolelle, Kajaanin kaupunginvaltuusto päätti keväällä 1912 perustaa Purolan asuma-alueen Kopsanniemelle. Ensimmäiset 50 vuoden vuokrasopimukset 500 - 900 tonteista tehtiin jo samana vuonna. Paltamon Säästöpankki antoi pieniä lainoja ja Kajaanin Puutavarayhtiö rakennustarpeita alennuksella ja velaksi. Vuoden sisällä Purolaan nousi lähes 30 taloa, jotka olivat yleensä nelihuoneisia ja täyteen ahdettuja.
Purolassa asui 1920-lupulla lähes kaksituhatta ihmistä. Virallisen asemakaavan Purola sai 1930-luvun lopulla. Makkolasta taas muodostui 1920-luvulla Puutavarayhtiön mallikylä, jossa asuntojen koko oli porrastettu ei perheen koon vaan tuotantoprosessissa olevan aseman perusteella. Makkolalaiset olivat yhtiöläisten eliittiä, varsinkin Purolassa asuneiden näkökulmasta.
Rintamamiehet olivat jatkosodan aikana saaneet lupauksia maasta ja tonteista. Puistolan rakentaminen kuului näiden lupausten täyttämiseen. Rakentaminen kävikin jatkosodan jälkeen nopeasti, kun ottaa huomioon kovan tarvikepulan ja rahoitusvaikeudet. Rukajärvenä ja Pikku Purolana tunnetulle alueelle valmistui laillisesti ja mustasta pörssistä kokoonhaalituista tarvikkeista hartiapankkityönä puolitoistakerroksisia tyyppitaloja. Pääosa Puistolan rakentajista oli yhtiöläisiä, jotka saivat työnantajalta lainaa ja tarvikkeita.
Puistolan nousun takana oli Kajaanin Oy:n ohella Kajaanin Seudun Osuuskassa, joka antoi alueelle myönnetyistä 106 omakotitalolainasta 98. Kun vielä Arava-lainoitusjärjestelmä käynnistyi, Puistolan rakentamisessa alkoi uusi aalto, jonka aikana rakennettiin Harjukatu-Vimpelinkatu -alue pääasiassa yhtiöläisten voimin. Perustamisvuosikymmenentensä jälkeen sekä Purolan että Puistolan kehitys noudatti suunnilleen samaa rataa kuin Kajaanin muidenkin kaupunginosien kehitys. Kun maalaiskunta liitettiin noin neljännesvuosisata sitten kaupunkiin, niistä tuli entistä suuremman kaupungin osia.
Lähde
Panu Pulma, Oiva Turpeinen, Pikkukaupungin unelmia:
Kajaani 1906-1976, Kajaani 1994, Purola s. 85-87, Puistola s. 312-313
ÄLÄ IRROTA PURKKIA KIINNITYKSESTÄÄN!!
Additional Hints
(No hints available.)