Kalevalaista kansanperinnettä: Hiisi Traditional Geocache
Kalevalaista kansanperinnettä: Hiisi
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tämän kätkösarjan tarkoitus on esitellä Kalevalaa sekä suomalaista kansanperinnettä. Koska suomalaisessa kansanperinteessä metsä on usein hyvin tärkeässä roolissa, sijaitsevat nämäkin kätköt usein siellä.
Sarja alkaa hiidellä ja koska hiisi karttoi ihmisiä, sijaitsee tämäkin kätkö hieman kauempana isoimmista teistä. Kätköä hakiessa kannattaa siis varustautua kunnon jalkineilla sekä vesipullolla.
Tällä kätköllä ei tarvitse tehdä mitään erityisen vaarallista, joskin maasto on paikoin vaikeakulkuista. Kätkörasia on kooltaan pieni, mutta sisään mahtuu jokunen kulkija tai kolikko.
Lähin parkkipaikka sijaitsee Keinukalliolla ja ohessa sen koordinaatit. Kätkölle pääsee parhaiten polkupyörällä, jonka voi jättää Keinukalliolta etelään suuntautuvan hiihtouran varteen.
KALEVALA
Kalevala on Suomen kansalliseepos, jonka Elias Lönnrot (1802–1884) keräsi runonkeruumatkoillaan 1820- ja 1830-lukujen taitteessa pääsääntöisesti Vienan Karjalasta, mutta myös nykyisen Suomen alueelta kuten esimerkiksi Kainuusta. Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835 ja täydennetty versio vuonna 1849. Kalevala on käännetty 61 kielelle. Nyky-Suomessa Kalevan perintöä ylläpitää Kuhmossa sijaitseva Juminkeko (kts. kätkö "Voihan Juminkeko").
Kalevalan juoni perustuu Kalevalan sekä Pohjolan väliseen valtataisteluun. Tämä valtataistelu huipentuu Sammon ryöstöön, joka päättyy siihen, että ihmeitä tekevä Sampo tippuu mereen. Tunnetuimpia Kalevalan hahmoja ovat Pohjolan emäntä Louhi, seppä Ilmarinen sekä kanteletta soittava tietäjä Väinämöinen.
Kalevalan vaikutus suomalaisen kulttuurin kehitykseen on ollut suuri. Se on innostanut monia eri taiteenlajin edustajia parin sadan vuoden ajan kuten Akseli Gallen Kallelaa, Jean Sibeliusta, mutta myös tuoreempia Kingston Wallia, CMX:ää, Amorphistä tai kansainvälisempää Aku Ankan piirtäjää Don Rosaa.
HIISI
Hiisi on paha, pakanallinen henkiolento. Kalevalassa Väinämöinen joutui taistelemaan Hiiden kanssa, mutta toisaalta Hiiden emäntä antoi Väinämöiselle kielet hänen kanteleeseensa. Hiisiä on kahdenlaisia: joko vedessä asuvia vesihiisejä tai metsässä asuvia metsähiisejä.
Suomalaisessa kansantarustossa on uskottu Hiisien asuneen ennen nykyisillä ihmisten asuinsijoilla. Ihmisen saapuessa näille paikoille ovat hiidet joutuneet vetäytymään kauas pois näiltä paikoilta ja perustamaan oman asuinpaikan eli Hiitolan. Tämä Hiitola on sijainnut kaukana lähimmästä ihmisasutuksesta.
Hiisien luonteeseen kuuluu kujeilevuus, kovaäänisyys sekä ilkikurisuus ja ehkei ihminen ole näiden syiden takia koskaan pitänyt niistä. Esimerkiksi sanonta "Voihan hiisi!" juontuu siitä, että jos on tapahtunut jotain omituista, on asiasta epäilty ensimmäiseksi hiisejä. Toisaalta hiidet ovat myös taistelleet keskenään omista valtapiireistään sekä asuinsijoista. Nämä riidat hiidet ovat kuitenkin kyeneet sopimaan sopuisasti taisteluiden jälkeen.
Hiisien mukaan on Suomessa nimetty useampia asioita. Esimerkiksi yksinäiset kivenlohkareet ovat hiidenkiviä ja jääkauden aikana kallioon syntyneet kaivot ovat hiidenkirnuja.
Kristinuskon levittyä Suomeen saivat hiidet pakanallisen sekä kielteisen sävyn. Tämä heijastui esimerkiksi siihen, ettei hiisien uskottu voivan asua siunatulla eli kristityllä maalla. Lisäksi uskottiin, että jos ulko-ovi oli jäänyt yöksi auki, voisi hiisi tulla sisään ja varastaa jotain. Nykypäivän muotona hiidestä toimii sanonta "Voihan piru", jonka voi kääntää myös muotoon "Voihan hiisi!". Myös sanonta "Painu hiiteen!" on nykyisin kääntynyt ikävämpään muotoon.
Additional Hints
(No hints available.)