Haapajoki on noin. 25 kilometrin pituinen joki Pohjois-Pohjanmaalla. Haapajoki alkaa Raahen Saloisista ja laskee Perämereen. Haapajoki kuljettaa vettä mm. tekoaltaasta ja sen sivujoki on Poikajoki.
Kätkön lähettyvillä on vanha koulurakennus. Koulu valmistui syksyllä 1898, kun sijainti kiistelyt oli ohi, alkoi työmaasta tulla työtarjouksia ja halvimman tarjouksen tehnyt sai työn. Johtokunta paikkoja tarkasteltuaan päätti puoltaa kuntakokoukselle lunastettavaksi maan Sippalasta Pitkänpellon pohjoispäähän lähelle ranta-maantietä eli nykyistä 8-tietä.
Koulun rakentaminen aloitettiin urakkahuutokaupalla, josta tieto levisi Kaiku ja Raahen lehti nimisessä sanomalehdessä sekä Saloisten, Raahen, Paavolan, Wihannin ja Pyhäjoen kirkoissa. Kustannukset muodostuivat siten, että päärakennus maksoi 7152,57 mk, ulkorakennus 1039,25 mk, kalusto 1019,92 mk ja tontti, pelto ja niitty 1000 mk eli yhteensä 10211,74 mk.
Juhlalliset avajaiset pidettiin syyskuun 19. päivänä 1898, jolloin kouluun saapui 37 oppilasta. Koulun vihkiäiset järjestettiin vasta vuotta myöhemmin lokakuun 2. päivä 1899, jolloin koulun vahvuus oli 53 oppilasta. Koulusta käytettiin arkistojen mukaan kahtakin nimeä: Saloisten uusi kansakoulu tai Piehingin kansakoulu. Koulurakennus on ollut käytössä vielä 2006-2007, jolloin Haapajoen ala-asteen opiskelijat opiskelivat tiloissa puukäsitöiden tekoa.
Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Brita , Elisabeth Le’man o.s. Ollila. Hän oli erittäin arvostettu opettaja ja kyläläiset olivatkin hyvin järkyttyneitä opettaja Le’manin äkillisen kuoleman johdosta. Hän kuoli koululla 3. lokakuuta 1922. Näin hän tuli toimineeksi koulun opettajana 24 vuotta. Kaikkein pitkäaikaisin opettaja koululla on ollut Josefiina tai Fiina Närhi, joka toimi koulun opettajana vuosina 1923 - 1950 eli 27 vuotta. Lähes yhtä pitkään on toiminut täälläkin keskuudessamme oleva Vieno Keikkanen, joka tuli koulun opettajaksi juuri Fiina Närhen jälkeen vuonna 1950 ja jätti koulun 24 palvelus-vuoden jälkeen. Muita pitkäaikaisia koulun opettajia ovat olleet Aino Harmaala vuosina 1929 - 46, poikien veiston opettajana toimi Yrjö Sippala yli 20 vuotta, Paavo Kaiponen ja Irja Moilanen sekä Terttu ja Juhani Merihaara.
Kätkössä on logipaperi ja kynä, mutta omalla kynällä saat paremman puumerkin.Kätkö on talvilöydettävä ja talvella terrain on kolme, JOS käyt syksystä kun lunta on vähän OLE erityisen varovainen, koska "rinne" on todella liukas ja vaarat on olemassa toki pitää aina olla varoivainen! Keväällä tulvien aikaan ei kannata yrittää kätkölle, koska veden paljous estää kätkölle pääsyn!