Konttikosken myllyn (harmaa puurakennus) rakensi Kintaudelta Kuohulle muuttanut mylläri Johan Skjöld 1870-luvun alkupuolella. 1879 myllyllä suoritettiin katselmus verollepanoa varten ja tuotannoksi arvioitiin 193 tynnyriä vuodessa, josta määrättiin veroksi yksi tynnyri vuodessa. Jauhatusnopeus oli yksi tynnyri kolmessa tunnissa. Tällöin myllyn omisti rakentaja-Johanin poika, Kaarle Skjöld. Kaarle oli myös seppä, ja takoi pajassaan joen varrella mm. viikatteita ja hevosenkenkänauloja. Kaarle toimi myllärinä vuoteen 1920 eli kuolemaansa saakka. Kaarlen jälkeen mylläreinä toimivat Väinö Kilpioja ja myöhemmin tämän poika Reino Kilpioja.
Konttikosken myllyn lisäksi lähistöllä oli Saukkolan mylly ja Vesangassa Siekkilän mylly. Alkuaikoina Konttikosken mylly sai käyttövoimansa puisen vesirattaan välityksellä, myllyn kivet oli hakattu luonnonkivestä. Myllyssä oli ns. puhdistus-kuorimakone ja jauhopari. Myöhemmin vesirattaan tilalle laitettiin "makaava ostoturbiini", jonka sisällä olevia siipiä vesi pyöritti virratessaan ränniä pitkin turbiinipöntön läpi.
Myllyn seinustalla oli myös pärehöylä, jolla tehtiin kattopäreet ympäristön taloihin. Lisäksi myllyssä oli sähkögeneraattori, joka jauhoi sähköä pimeän aikaan. Muuntopiiri rakennettiin syksyllä 1956 ja siihen asti lähitaloihin tuli sähkövalo myllystä.
Myllyn asiakkaina olivat ympäristön talojen lisäksi Sarvenperän ja Saukkolan asukkaat. Muuntopiirien lisääntyessä taloihin ostettiin sähkömoottoreita puimakoneen pyörittäjäksi ja samalla hankittiin kotitarvemyllyjä. Sen jälkeen myllyssä käytettiin vain leipäviljaa ja myllyn käyttö hiipui vähitellen. Reino Kilpioja jauhoi viimeiset omat talkkunat kesällä 1960. Jauhatus Konttikosken myllyssä oli päättynyt.
Vuonna 1998 myllyn pato purettiin ja tilalle rakennettiin ns. pohjapato, joka säätelee automaattisesti veden korkeuden joessa.
Näin muisteli Oiva Kilpioja 2.8.2010