Suomen sota-Jynkän taistelu Mystery Cache
Suomen sota-Jynkän taistelu
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(other)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Suomen sodan historiaan ja Jynkän taisteluun liittyvä mysteeri. Kätkö ei sijaitse annetuissa koordinaateissa vaan sen koordinaatit selviävät alla olevan kertomuksen ja kysymysten avulla.
Kätkö sisältää lokikirjan, kyniä ja kätkötiedotteen. Kätkössä on tilaa pienille matkalaisille. Ja sitten tarinaan....
Eletään maaliskuun 15. päivän aamua 1808. Venäjän sotajoukot ovat ylittäneet Turun rauhan rajan kolmisen viikkoa sitten ja etenevät Mikkelin suunnasta kohti pohjoista tavoitteenaan Oulu. Olet Ruotsi-Suomen joukkojen kenttävartiossa Kuopion lähellä Jynkälahden edustalla Lakumäellä odottamassa Venäjän joukkojen saapumista Pellesmäen kylän suunnasta kohti Kuopiota.
Ensimmäiset venäläiset tiedustelijat, husaarit, kasakat ja hiihtäjät, olivat saapuneet kenttävartion edustalle jo edellisenä iltana, mutta taistelukosketusta ei kuitenkaan ollut silloin syntynyt. Kello lähentelee yhdeksää, kun ryhmänne johtaja kapteeni Joachim Zachris Duncker karauttaa ratsullaan kenttävartioon ja ilmoittaa, että kenraali Nikolai Tutškovin johtamat venäläiset 5:en divisioonan joukot näyttäisivät aloittavan hyökkäyksen kohti Ruotsi-Suomen joukkojen asemia.
Kapteeni Duncker määrää sinut lähettämään viestin hyökkäyksen alkamisesta Kuopion kaupungissa majailevalle Savon Prikaatin komentajalle eversti Johan Adam Cronstedtille. Jostakin kumman syystä kapteeni Duncker ilmoittaa paikan, jossa viesti voidaan toimittaa eteenpäin, oudolla koodilla N 62° 5A.BCD E 027° 3F.GHI, joka sinun tulisi selvittää ja löydettyäsi paikan, kuitata viestin lähettäminen puumerkilläsi. Koska kapteeni Duncker omasi ennustajan lahjoja, määräsi hän selvittämään paikan sijainnin seuraavilla Suomen sotaa liittyvillä kysymyksillä.
Kysymykset ovat seuraavat:
1. Tämä sopimus johti sotaan Ruotsi-Suomen ja Venäjän välille 1808. Minä vuonna kaupunki, jossa sopimus tehtiin, sai kaupunkioikeudet?
J=Vuosiluvun numeroiden summa
2. Suomen sodasta kertova "Vänrikki Stoolin tarinat" ilmestyi Johan Ludvig Runebergin kirjoittamana kahdessa osassa 1848 ja 1860. Kenestä sotaan osallistuneesta henkilöstä Runeberg kirjoitti ”X , hän on yhä liikkumaton, ylväänä hän istuvi vaan; vaka silmä ja kirkas otsakin on, ja hän loistavi ratsullaan, sotalaumaa silmävi ryntääväin, joka syöksevi vallia päin” . Minä vuonna kyseinen henkilö pääsi kadetiksi?
K=Vuosiluvun kahden viimeisen numeron tulo
3. Runeberg kirjoittaa Vänrikki Stoolin tarinoissa myös "Vaan tää jäi mulle muistohon, tää viides heinäkuun, siit' on nyt seitsentoista vuotta; se X:n vei kuolohon". Kenestä runo kertoo ja mihin taisteluun runon kyseinen kohta viittaa.
L= Taistelupaikan kirjainten lukumäärä
4. Jynkän taisteluun osallistunut Savon prikaati aloitti vetäytymisen Mikkelistä 29.2.1808.
M=Montako päivää aikaisemmin venäläisten 5. divisioona tunkeutui rajan yli Rantasalmelle, Sulkavalle, Puumalaan ja Ristiinaan?
5. Kuka on kuvassa oleva henkilö?
N=Kyseisen henkilön kuolinvuoden viimeinen numero
6. Kuka Kuopion Julkulassa syntynyt henkilö kunnostautui johtaessaan sissisotaa ja hyökkäyksiä talonpoikaisjoukkojen tukemana venäläisten huoltoyhteyksiä vastaan Savossa ja Karjalassa kesällä ja syksyllä 1808.
P=Minkä ikäisenä hän kuoli
7. Tämä henkilö tuli tunnetuksi muun muassa mustasta otsanauhastaan.
Minä vuonna hänet ylennettiin everstiksi?
R=Vuosiluvun toisen ja neljännen numeron tulo
8. Suomen sota päätyi Haminan rauhaan 17.9.1809. Sodan loputtua kenraali Döbelnin järjesti Uumajan kirkolla 8.10.1809 jäähyväiskatselmuksen, johon osallistui vain kourallinen jäljelle jääneitä suomalaissotilaita. Katselmuksessa Döbelnin piti sotahistoriaan jääneen puheensa, jossa hän kiitti suomalaissotilaita urhoollisuudesta taistelukentillä. Paljonko heitä oli kuuntelemassa puhetta?
S=Kahden ensimmäisen numeron tulo
A = R-K+M-N
B = K+L+M-R
C = P-R-N-L+M
D = N-M+P-J-S
F = S-R+N
G = J*L-P-S-J+M
H = L*N-R-M-L
I = M+L*N-P
Paikan koordinaatti, josta viesti voidaan siis toimittaa eteenpäin on N 62° 5A.BCD E 027° 3F.GHI
Voit tarkastaa ratkaisusi GeoCheckerissä
Lopuksi lyhyt tietopaketti Jynkän taistelusta:
Suomen sota käytiin vuonna 1808-1809 Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. Venäläiset joukot olivat ylittäneet valtakuntien rajan helmikuun lopulla 1808 ja etenivät kahtena rintamana Savon ja Pohjanmaan kautta kohti Oulua. Ruotsi-Suomen joukkojen taktiikkana oli perääntyä ilman taisteluita Oulun suuntaan ja aloittaa vastahyökkäys keväämmällä venäläisiä vastaan.
Savon rintamalla Ruotsi-Suomea puolusti Savon Prikaati päällikkönään eversti Johan Adam Cronstedt. Prikaatille kuten koko Ruotsi-Suomen joukoille oli annettu käsky peräytyä ilman taistelua kohti pohjoista, mutta siitä huolimatta prikaati joutui taistelukosketukseen venäläisten kanssa ensimmäisen kerran Leppävirralla, jossa käytiin Kalmanlahden taistelu 11.3.1808. Muutamaa päivää myöhemmin käytiin Jynkässä Kuopion historian suurin taistelu, jossa kapteeni Joachim Zachris Dunckerin johtamat kenttävartiojoukot ottivat yhteen kenraali Nikolai Tutškovin johtamien venäläisjoukkojen kanssa.
Savon Prikaati oli saapunut Kuopioon 13.3.1808 ja se oli asettanut kenttävartion talvitien varteen Jynkkään turvaamaan Prikaatin oleskelua Kuopiossa. Kenttävartio koostui Sulkavan sekä Kerimäen komppaniasta, jotka muodostivat Savon jääkärien 4. pataljoonan. Lisäksi vahvistuksena oli 20 rakuunaa Karjalan rakuunoista ja kevyt kolmen naulan tykki.
Savon prikaati aloitti vetäytymisen Kuopiosta kohti Toivalaa 15.3.1808 klo 8.00 ja tuntia myöhemmin noin 2000 kenraali Nikolai Tutškovin johtamaa venäläistä hyökkäsi Jynkänlahden pohjukkaan ryhmittynyttä 320 miestä käsittänyttä kapteeni Dunckerin johtamaa kenttävartiota vastaan.
Jynkän taistelu koostui kolmesta taistelusta, joista ensimmäisessä Jynkänlahden kannaksella ja lahden pohjukassa suomalaiset pitivät puoliaan kolme tuntia. Venäläiset hiihtopartiot pääsivät kuitenkin suomalaisten selustaan, jolloin suomalaiset joutuivat perääntymään puolenpäivän aikoihin Jynkänlahden suulle.
Jynkänlahden suulla käytiin taistelun verisin kamppailu. Suomalaiset joutuivat vetäytymään venäläisten tykkitulen takia näistäkin asemista avaralla jäänselällä taistellen kohti Kärängänniemen ja Pölhönsaaren välistä salmea, jossa Dunckerin joukot saivat tukea Savon jalkaväen henkipataljoonalta. Tässä vaiheessa Duncker sai kuitenkin tiedon siitä, että Savon prikaati oli jo kokonaisuudessaan vetäytynyt Kuopiosta ja tämä heikensi suomalaisjoukkojen taistelutahtoa.
Vetäytyminen Kärängänniemen puolustusasemista kohti Kuopiota suoritettiin avaran järvenselän yli ja maihinnousu kaupunkiin tapahtui Kuopionlahden perukassa Väinölänniemelle. Kuopiossa joukot ryhmitettiin uudelleen ja ne aloittivat vetäytymisen jäätietä pitkin Itkonniemen rantoja seuraten kohti Toivalaa. Joukot saapuivat neljän aikoihin iltapäivällä perille Ranta-Toivalaan, jossa Savon Prikaati odotti taisteluryhmityksessä. Venäläiset seurasivat Dunckerin joukkoja Toivalan ranta-alueella asti, jossa syntyi vielä noin neljän tunnin mittainen tykistötaistelu Prikaatin ja venäläisten kesken. Toivalasta Savon Prikaatin joukot vetäytyivät 16. ja 17. päivien välisenä yönä kohti Oulua, jonne joukot saapuivat ilman taisteluita 28.3.1808.
Jynkän taistelussa kaatui 34 suomalaista ja ainakin 60 venäläistä sotilasta. Jynkän taistelun muistomerkki vuodelta 1994 löytyy Jynkästä Kallaveden kirkon pihasta.
Kirkon pihapiiristä voi aloittaa myös multikätkön GC38MJQ Kallaveden kirkko - The Church of Kallavesi ratkaisemisen, jonka yhteydessä esitellään mm. Jynkän taistelun muistomerkki.
Lähteet:
Lappalainen, Jussi T., Wolke Lars Ericson, Pylkkänen Aki (2007), Sota Suomesta. Suomen sota 1808-1809. Helsinki: Tammi.
Luoto, Reima T.A., Talvitie, Heikki ja Visuri, Pekka (2008), Suomen sota 1808-1809. Taustat, tapahtumat, muistomerkit. Espoo: Fenix-kustannus Oy.
Teivainen, Lauri (1993), Jynkän taistelu. Kuopio: Kuopion kaupungin painatuskeskus.
Additional Hints
(No hints available.)