Rakilan kylä sijaitsee Haminassa museotien eli vanhan "Suuren rantatien" varrella entisen Vehkalahden alueella. Rakilassa on pienellä alueella useita mielenkiintoisia historia- ja luontokohteita. Tämä kätkösarja ”Rakilan erikoiset” esittelee niistä neljä. Kätköt I-III ovat löydettävissä omina erillisinä kätköinään. Kukin niistä sisältää myös vihjeen, jonka tarvitset neljännen eli bonuskätkön koordinaattien ratkaisemiseksi. Kätköt muodostavat kokojensa puolesta sarjan microsta largeen.
Rakilan eli Brakilan talonpoikaiskylän vanha tonttimaa on sijainnut nykyisen Haminan kaakkoispuolella, suojaisan Rakilanlahden luoteisrannalla, aivan Suuren rantatien eteläpuolella. Brakila mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa, jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Brakilan vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti 1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Väestö ja kylät ovat suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Vuoden 1551 maakirjaan Brakilasta on merkitty 3 taloa, mutta tiloista kaksi autioitui vielä samalla vuosisadalla. Jäljelle jääneen Sigfrid Heikinpoika Brakin viljelys jäi pysyvästi yksityistilaksi, ja pystyi vuodesta 1630 alkaen varustamaan ratsumiehen. Turun rauhan (v. 1743) jälkeen vanhaa Viipurintietä pitkin matkanneet venäläiset joukko-osastot alkoivat aiheuttaa niin paljon harmia ja tuhoa, että Brakilan silloinen isäntä Heikki Samuelinpoika ”jätti huokaillen suuren vaivannäkönsä silleen ja muutti muualle”.
Seuraavaksi Brakilan tilan sai haltuunsa haminalainen kauppias ja sahanomistaja Reinhold Böisman, jonka aikana vanhasta talonpoikaistilasta tehtiin kartano. Kartano rakennettiin osittain uudestaan 1836 ja sen keskiosaa korotettiin 1850-luvun alussa. Klassiset piirteet rakennus sai vuonna 1920. Puistomaisessa ympäristössä on lisäksi muitakin rakennuksia, jotka on rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Työläisten asuinrakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta samoin kuin hiekkarannalla oleva klassismia edustava uimahuone. Kuninkaantien varrella sijaitsivat myös kartanon torpat, joiden torpparit huolehtivat viljelyksistä 1800-luvulla.
Kartanon länsipuolella olevalle Rakinvuorelle rakennettiin ilmavalvontatorni vuonna 1935. Varsinainen ilmavalvontatukikohta sijaitsi Brakilan kartanossa. Brakilan ilmavalvontatorni oli käytössä sekä talvi- että jatkosodan aikana. Jatkosodan aikana Brakilan kartanossa toimi myös Päämajan tiedusteluosaston alaisen Radiopataljoonan meritiedustelusta vastannut yksikkö. Sodan jälkeen vuonna 1946 kartanoon sijoitettiin Karjalan evakkoja, yhteensä 17 perhettä. Myöhemmin kartano siirtyi yksityisomistukseen. Kartanon päärakennuksen kohtaloksi tuli lopulta tuhoutuminen tulipalossa 9.6.2008. Varsinainen kartanon alue on yksityisaluetta, jonne on sivullisilta pääsy kielletty.
Lähteet:
http://kulttuuriymparisto.nba.fi; http://www.elsokilta.net
..............................
Kätkökuvaus (Brakilan maihinnousu): Rakilanlahden rannalla Halkokalliolla on Brakilan maihinnousun muistokivi. Vastapäisellä rannalla lahden toisella puolella näkyy Rakilan kartanon laituri.
Ruotsin kuningas Kustaa III aloitti v. 1788 ns. ”Kustaan sodan” Venäjää vastaan. Hamina oli siihen aikaan Venäjälle kuulunut rajakaupunki. Eversti Gustaf Mauritz Armfeltin komentama noin 1100 miehen vahvuinen joukko saapui 18.7.1788 Haminan länsipuolelle Summan kylän alueelle aloittaakseen Haminan valtaamisen. Kenraaliluutnantti Carl Gustaf Armfeltin komentama 4000 miehen joukko oli Haminan pohjoispuolella Husulassa. Husulassa sijaitsi myös kuninkaan päämaja, jossa pidettiin sotaneuvottelu 30.7.1788. Neuvottelussa laadittiin suunnitelma Haminan valtaamisesta. Kenraaliluutnantti Gustav Adolf von Siegrothin komentaman 5000 miehen joukon piti nousta maihin saaristolaivaston tukemana Rakilan alueella ja edetä sieltä Haminaan. Muiden joukkojen piti hyökätä samanaikaisesti Summan ja Husulan suunnista kaupunkiin.
Maihinnousu oli alun perin suunniteltu tehtäväksi 2.8.1788, mutta myrskyn takia se toteutettiin vasta aamulla 3.8.1788. Koko 5000 miehen joukko ja 32 tykkiä saatiin maihin iltaan mennessä. Maitse hyökkäämään suunnitellut joukot eivät kuitenkaan edenneet suunnitellulla tavalla. Kuninkaan päämajassa luultiin, että maihinnousu oli tapahtunut jo 2.8. aikana. Husulasta lähetettiin 2.-3.8. välisenä yönä pataljoona jalkaväkeä ja kolme eskadroonaa ratsuväkeä tukemaan maihinnoussutta joukkoa. Osasto joutui kuitenkin Sivatin ja Pampyölin välisellä tiellä taisteluun venäläisten kanssa. Osasto perääntyi takaisin saatuaan tietää, että maihinnousu ei ollut vielä edes alkanutkaan.
Maihinnoussut joukko pääsi 3.8. illalla noin 5 km:n päähän kaupungista, kun se joutui taisteluun venäläisten kanssa. Tulitaistelu kesti koko yön, kunnes aamulla klo 04.00 kuningas Kustaa III antoi von Siegrothille käskyn vetäytyä takaisin aluksiin. Haminan valtausyritys oli epäonnistunut.
Lähde: Mattila, Tapani: "Sotatapahtumia Suomenlahdella ja Saaristomerellä 1700- ja 1800-luvulla" (julkaisematon tutkimus)
Muistomerkissä on teksti: ”RUOTSIN 5000-MIEHISEN ARMEIJAN MAIHINNOUSU BRAKILASSA 23.7.1788 HAMINAN LINNAKKEEN VALTAUSYRITYS. KENRAALI SIEGROTH.
Muistomerkissä on siis poikkeava päivämäärä. Tähän lienee selityksenä juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin välinen ero ajanlaskussa. Muistomerkin paikalta on hieno näköala Rakilanlahdelle. Talvella muistokivi todennäköisesti peittyy lumeen, mutta kätkö lienee löydettävissä, ainakin vähälumisena aikana.
Kätköstä löydät kätkösarjan toisen vihjeen, jonka tarvitset bonuskätkön koordinaattien ratkaisemiseen.