Påkas - Kuninkaala Traditional Geocache
Thymallus Thymallus: Cache archived.
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(other)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Pieni tradikätkö, oma kynä mukaan!!! Kunnioita stealth-attribuuttia, nouto onnistuu ilman kummallisia temppuja noin viidessä sekunnissa.
Bring your own pencil. Please honor the Stealth-attribute!
UPDATE 14.6.2016:
(ENG]Cache size and difficulty changed --> D2,5 Size = Other. PLEASE CHECK THAT CACHE IS ATTACHED IN PLACE
[FIN]Kätkön koko ja vaikeusaste päivitetty: D2,5 koko --> Other. PALAUTA KÄTKÖ NIIN ETTÄ SE KIINNITTYY KUNNOLLA!
Koska paikalla sijainnut edellinen kätkö arkistoitiin, esitellään Påkaksen taloa ja idyllistä vanhaa Kuninkaalan kylänraittia uudella mikropurkilla.
Kuninkaalan (Fastböle) kylä asutettiin jo mahdollisesti 1200-luvun lopulla. Ensimmäiset varmat tiedot asutuksesta löytyvät 1560-luvulta kirkollisesta-, ja kruununveroluetteloista, joiden mukaan kylässä asui 4-5 talonpoikaa. Vanhin kyläkartta löytyy vuodelta 1708, jossa näkyy kylän neljä taloa: Kylän vanhin talo Konungs (Koning), sekä Orädders, Gjutars ja Markusas. Kylässä oli myös pitkään autiona ollut Påkbacka niminen talonpoikaistila.
Vuosina 1772-76 suoritettiin Kuninkaalan kylässä isojako. Tällöin kylän päätila Konungs jaettiin kahdeksi tilaksi 2.11.1776 päivätyllä jakotoimituksella ja Påkbacka sai puolet Konungsin viljellystä maasta. Kantatilasta käytettiin maarekisterissä nimeä Nedre Konungs RN:o 1/1 ja siitä erotetusta tilasta nimeä Övre Konungs RN:o 1/2. Tilojen nimet kuitenkin vaihtelevat eri asiakirjoissa ja Övre Konungsia onkin ruvettu kutsumaan joissakin lähteissä tuolloin nimellä Påkas.
Erinäisten vaiheiden jälkeen kaikki Kuninkaalan viisi tilaa joutuivat 1850-luvulla Waseliuksen suvun haultuun avioliittojen ja ostojen kautta. Siitä eteenpäin Kuninkaalan kylän taloissa elettiin vakaata ja tehokasta agraarielämää satakunta vuotta sotien jälkeiseen aikaan asti. Påkaksen tilan nykyinen jugend-vaikutteinen päärakennus valmistui vuonna 1910. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on punainen tupa (eli rakuunan torppa), jonka kurkihirressä on kaiverrus 1831 den V mai, sekä talli/aittarakennus 1920-luvulta. Rakuunan torppa on siirretty paikalleen perimätiedon mukaan kylänraitin eteläpuolelta.
1925 tilalle valmistui navettarakennus. Påkaksen navetta oli sodan jälkeisenä aikana euroopan ennätyslypsyjien asuinpaikka. Sen lisäksi että Påkaksen oma karja pokkasi lukuisia palkintoja tuotantoluvuillaan, vuokraviljelijänä tilalla toiminut Kirkkonummelainen Harry Engberg jalosti Påkaksen navetassa jalostuskarjastaan lukuisia rotusonneja keinosiemennysasemille ja kantalehmiä moneen uuteen karjaan myös maamme rajojen ulkopuolelle. Påkaksen karja myytiin lopullisesti pois vuonna 1972 ja navetta purettiin 1980-luvun lopulla.
Påkaksen tilaa palstoitettiin 1925 luvulta lähtien. Syyskuussa 1948 Hjalmar ja Ellen Waselius lahjoittivat Stiftelsen för Åbo Akademi -säätiölle omistamansa Kuninkaalan tilat Markusas, Skönkulla ja puolet Påkaksesta. Säätiön omistuksen aikana Påkaksesta erotettiin lisää tiloja, mm. Kuusikon asuinalueen syntymiseen johtaneet rintamamiestontit vuonna 1953.
Maaliskuussa 1976 Vantaan kaupunginvaltuusto teki päätöksen ostaa Kuninkaalan tilat. Myyjinä olivat Stiftelsen för Åbo Akademi, neiti Saga Waselius ja Rouva Allen Waselius. Kaupan mukana myös Påkas siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen. Lopullinen kauppahinta kuninkaalan tiloista oli 10 299 000 markkaa.
19.6.1989 Vantaan kaupunginhallitus luovutti Påkaksen kulttuuritoimiston ja kuuden yhdistyksen (Helsingin pitäjän kotiseutuyhditys, Vantaan kansanperinteen ystävät, Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit, Vantaan Kotiseutuliitto, Vantaan Kansanpelimannit ja Vantaan Kansantanssijat) käyttöön. Vantaan kaupunki kunnosti talon yhdistysten käyttöön yhdessä Vantaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kanssa.
Påkaksessa toimivilla yhdistyksillä on talossa nimikkohuoneet: neljällä järjestöllä talon yläkerrassa ja kahdella alakerrassa. Talon alakerran yhteisiä tiloja vuokrataan kokouksiin ja juhlapaikaksi. Pihalla on kesäisin käytössä lava sekä aitta. Pihalla oleva rakuunan torpan kunnostus aloitettiin syksyllä 1993 ja se valmistui vuonna 1996. Nykyisin rakuunan torppa toimi talon pelimannien harjoitustilana. Yhdistysten käytön lisäksi talon pihapiirissä toimii kesäisin Tikkurilan teatterin kesäteatteri.
Paljon pidemmän ja yksityiskohtaisemman historiikin löydät täältä.
Additional Hints
(No hints available.)