Jyväskylän kaupungin väkiluvun jatkuvaa kasvua ja etenkin huutavaa tonttipulaa helpottamaan kaavoitettiin vuosina 1962-63 Huhtasuon alueista ensimmäinen, Kangasvuori. Kaavan kuului 48 hehtaarin kokoinen kerrostalo-, rivitalo- ja pientalotonttien alue, jolle oli tarkoitus muodostaa noin 2500 asukkaan uljas uusi asumalähiö. Kaava-alue ulottui Kangasvuoren mäestä nykyisen Huhtasuon kentän laitamille. Se rajoittui länsilaidaltaan peltoalueeseen, jolla nykyisin on Seppälän teollisuusalue, ja itäreunaltaan Kangasvuoren virkistysalueeseen.
Rakennukset hajautettiin kaavassa Kangasvuorentien molemmille puolille. Kerrostalot sijoitettiin omaksi kokonaisuudekseen Kangasvuoren rinteen liikekeskustan lähettyville. Rivi- ja omakotitalot taas saivat paikkansa Kangasvuorentieltä erkanevien sivukatujen varsilta.
1960-luvun aikakauden lähiöihin rakennettiin betonielementeistä valmistettuja tyyppitaloja siten, että yhteys ympäröivään luontoon kuitenkin säilyi. Kangasvuorestakin tuli yhtenäinen 1960-luvun metsäkaupunkilähiö, missä omakotitalot, kerrostalot, rivitalot, liikekeskusta, puistot ja liikunta- sekä virkistysaluet muodostavat yhtenäisen lähiökokonaisuuden.
Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle vuonna 1965. Kangasvuoren rinteeseen - Huhtasuon yhdeksi maamerkiksi ja eräänlaiseksi portinvartijaksi - kohosi kymmenkerroksinen tornitalo, joka piti silmällä alkuperäisellä 1960-lukupurkilla käyneitä. Remix-purkki on hieman rauhallisemmalla puisto-alueella, mutta myös tällä purnukalla on syytä pitää silmällä jästejä.
Lähteet:
Huhtasuon asukasyhdistys ry, 1999: Minun Huhtasuoni
Keski-Suomen museo: Jyväskylän omakotialueita