Tarvasjoen Veteraanikivi

Lyhyt kahden pisteen multikätkö Tarvasjoen veteraanikivellä. Kivi on pystytetty Tarvasjokilaisten 1939-1945 sodassa kaatuneiden muistoksi. Samalla käynnillä tulee esiteltyä myös Tarvasjoen urheilukenttä, Kenttätupa, Työväenyhdistyksen talo (Vuorilinna) sekä Vuorilinnan pihalle vuonna 2002 rakennettu Tarvasjoen kesäteatteri.

Ethän häiritse kesäteatterin näytöksiä käydessäsi kätköllä.

Kätkö: 

Kätkön löytääkseen tulee käydä etsimässä muistokiven tykkilaveteista lavettien numerot. Talvi saattaa vaikeuttaa numeroiden löytämistä.

60.34.XXX

(3)XXX - 28 = XXX

-----------------------

22.45.YYY

(5)YYY - 469 = YYY

Tarvasjoen Veteraanikivi. Kuva Eeva Sisso.

Usein kuulee kysyttävän, miksi Tarvasjoen veteraanikivi on Kenttätuvan mäellä.Sanotaan, että sehän on siellä aivan syrjäisessä paikassa, poissa Tarvasjoen tavallisesta jokapäiväisestä elämästä. Muissa pitäjissä veteraanikivet yleensä ovat keskustan keskeisimmällä paikalla ja näin myös kunnianosoitukset niiden luona ovat näyttäviä tilaisuuksia. Kun Tarvasjoen veteraanikivi vuonna 1989 Kenttätuvan kalliolle pystytettiin, käytiin avoin ja laaja keskustelu muistokiven sijoituspaikasta ja melko yksimielisesti päädyttiin nykyiseen kohteeseen. Paikan ratkaisi tuon alueen historia ja siihen liittyen sodan ajan sukupolven vahvat muistot ja tunnesiteet sotavuosilta.

Talvisodan uhatessa toteutettiin yleinen liikekannallepano. Niinpä Tarvasjoen ja Karinaisten reserviläiset saivat kutsun saapua Kenttätuvalle 8.10.1939, josta he varustettuna lähtivät vielä saman päivän iltana linjaautoilla Turkuun, siellä muodostettuun JR 14/I/ 1. komppaniaan. Vaikka heidän lähtiessään ei vielä uskottu talvisodan syttymiseen, näin todellisuudessa tapahtui. Niinpä saattamaan saapunut runsas omaisten ja ystäväin joukko näki osan lähtijöistä viimeisen kerran. Silloin lähteneestä Tarvasjoen 60 reserviläisestä 20 kaatui Talvisodassa. Vanhemmalle sukupolvelle tuo lokakuun ilta oli ollut merkittävä, kuin menneen hyvän ajan loppu ja Suomen historiassa ratkaiseva käänne. Lähtevien ja kauempaa sisämaasta tulevien linja-autojen häipyvät valokiilat pimeässä yössä olivat kuin katoava maailma.

Vielä traagisempi oli Tarvasjoen komppanian (JR 35/I/1.) lähtö jatkosotaan juhannusaattona 1941 tältä samalta urheilukentältä ja Kenttätuvan mäeltä. Komppaniaa oli koottu viiden päivän ajan ja komppanian 205 lähtevästä miehestä yli 150 oli Tarvasjoelta ja loput tuttuja miehiä Marttilasta. Lähtevillä oli ollut noiden päivien aikana perhejuhlia, kuten häitä ja ristiäisiä ja he olivat käyneet kunniakäynnillä Talvisodassa kaatuneita aseveljiään muistaen sankarihaudalla. Lähtöpäivänä lähes koko pitäjän väki saapui hyvästelemään lähtijöitä.

Historia kertoo tuosta sotaan lähdöstä 70 vuotta sitten näin: ” Illansuussa väkeä alkoi virrata Kenttätuvalle, kun sotilaiden omaiset, ystävät ja naapurit saapuivat jättämään jäähyväisiä. Valmistautuminen marssille Paimion asemalle oli aloitettu kello 17. Viikon aikana armeijalle otetut hevoset ajoneuvoineen kuormattiin ja miehet kokosivat marssivarusteet. Lähdön tunnelmissa paikalle saapunut Tarvasjoen kirkkoherra Otto Perko puhui sotilaille ja omaisille, pyrkien yhteisessä hädässä luomaan lohdutusta ja turvallisuutta.

Lähdön hetkellä itkettiin monet itkut. Kun marssi kello 22 Paimioon alkoi, lotat muodostivat kunniakujan urheilukentältä maantielle ja lauloivat Sillanpään marssilaulua. Oli omalla tavallaan ikimuistoinen juhannusilta. Luonto oli ihanimmillaan, mutta kaiken kauneuden keskellä oli pelon, epävarmuuden ja jopa kuoleman tuntu. Monet tunsivat, että ei se aika, josta he nyt lähtivät, enää koskaan palaa.”

Koko sodan ajan Kenttätupa ympäristöineen oli vilkkaan vartio- ja Lotta-toiminnan keskus. Läheisellä Työväentalon mäellä oli miehitetty ilmavalvontatorni. Sotilaspojat ja lottatytöt kokoontuivat myös talon piirissä säännöllisesti.

Rauhan tultua Tarvasjoen komppania myös kotiutui Kenttätuvan kautta 14.11.1944. Komppaniasta, jota sodan aikana oli monet kerrat täydennetty, oli kaatunut 75 miestä ja 211 haavoittunut. Palaavassa komppaniassa oli enää vain 36 tarvasjokelaista, joista ainoastaan 11 oli koko sodan ajan palvelut yksikössä ja olivat täältä lähtijöitä.

Edellä kerrottuun viitaten on luonnollista, että Tarvasjoen veteraanikivi on Kenttätuvan mäellä. Se on yksi näyttävimmistä muistokivistä kahden kenttätykin välissä, kertoen karulla tavalla viime sodista ja niiden veteraanisankareista. Kiven vierellä on kunnan keskuslipputangossa Suomen lippu liehunut jo 80 vuotta. Urheilukenttä ja Kenttätuvan maasto ovat olleet lukemattomien urheilukilpailujen ja suurienkin ulkoilmajuhlien juhlakenttänä. Ehkä me voimme yksimielisesti todeta, että veteraanikivi on Tarvasjoen keskipisteessä, seisoen seudun ja koko Suomen historian kohtalon vuosien ydin alueella.

Kalervo Mäkinen / Tarvas Kotiseutulehti N:o 1 / 2011

Tarvasjoelta löytyy myös Krimin sodan aikainen Venäläinen hautausmaa, joka on merkitty Referenssipisteeksi kuvaukseen. Enemmän aiheesta voit lukea myös Ylen sivuilta.