Nykyisen Joensuun alueen ensimmäinen maantie valmistui vuonna 1792. Tie kulki Tohmajärveltä Kaaville ja edelleen Kuopioon likipitäen samaa reittiä kuin nykyinen rautatie. Alun perin tie kulki juuri tässä, nykyisen Marjalan alueen pohjoispuolella, kunnes Höytiäisen kanava katkaisi sen vuonna 1859, minkä jälkeen pohjoisemmaksi rakennettiin silta ja maantie siirrettiin kulkemaan Onttolan kautta. (Lähde: Tuomi, M.-L.; Rouvinen, K. Suur-Liperin historia, Suur-Liperin historiatoimikunta, Liperi, 1984.)
Alkuperäinen maantie on Marjalan kohdalla jäänyt 1960-luvulla rakennetun pikitien alle lukuun ottamatta pientä pätkää aivan Höytiäisen kanavan länsipuolella sekä tätä kohtaa, jossa vanha tie kiersi suoalueen eteläpuolitse. Osa tästäkin lenkistä jäi 2000-luvulla kaupunginosan laajennuksen alle. Pätkiä lenkistä on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan kätkön tienoilla sekä Aurinkokadun talojen 75–79 takapihojen takana.
Vanhan tien pätkä kulkee siis kätkön eteläpuolitse Marjalantien ja Aurinkotuulentien risteyksestä länsilounaaseen kohti Pilvikujaa, joka on rakennettu tielinjan päälle.
Kuva: Kalevan Rastin suunnistuskartta lähialueesta vuodelta 2003. Vertaa nykyiseen peruskarttaan: (Paikkatietoikkuna). Kätkö on lähellä kakkosrastin paikkaa mutta ajopolun pohjoispuolella.
Ohessa on käyttämäni suunnistuskartta vuodelta 2003, jolloin tämä läntisen Marjalan alue oli vielä mukavakulkuista mäntymetsää. Seuraavana vuonna ei suunnistettu enää täällä vaan Kuunvirran eteläpuolella bunkkerimuseon tienoilla. Ilmeisesti uuden kaupunginosan rakentaminen oli silloin jo alkanut. On mielenkiintoista verrata vanhaa karttaa nykyiseen ja tajuta, miten paikat ovat muuttuneet tällä välin. Harmittavasti kartan metsää ei enää koskaan pääse koluamaan, koska siitä ei ole enää juuri mitään jäljellä.