Ehkä hyvä aprillipila tuo tullut mielikuva roskien määrästä, mutta tarvetta kyllä on! Isokarilla on oma aiempi historiansa huvilasaarena, mutta parhaiten se tunnetaan syntyjään kalajokisista Friisin veljeksistä. Vuonna 1906 veljekset muuttivat sukunimekseen Pohjanpalo. Puu oli purjelaivojen rakentamisessa saanut rinnalleen raudan ja tällä paikalla muistelen jossain mainitun "rautakauden" alun telakan olleen Friisin veljesten toimesta. Saatavilla olleissta lähteistä tästä oiken täyteen varmuuteen päässyt, mutta "kenttätyö" antoi vahvasti osviittoja siihen suuntaan!? Katso kuvat galleriasta! - Toisella purjehdusseuroista oli perustamisen aikoihin myös huvila täälläkin ja sillä oli muinoin tapana järjestää kilpapurjehduksia Isokarin ja Mustakarin huviloidensa välillä, mutta tuskin sitä toimintaa varten tarvitsi koko mantereen puoli rantaa pengertää ja laituriakaan tehdä kahteen kertaan! Sivutuotteena olleen laivanrakennuksen lisäksi Friisit harjoittivat pääosin Ykspihlajassa ja Kalajoella monenlaista yritystoimintaa, sen laajetessa todella nopeasti 1900-luvun alussa.
Veljekset Juhani, Tuomas ja Matti olivat kalajoen lukkarin Johan Friisin lapsia ja he syntyivät kalajoella 1860 luvulla. Veljeksistä Juhani pääsi jo nuorena kouluaikoinaan tunnettujen kalajokisten messinginvalajien, Helanderien oppiin. Hän avioitui "Helanderien kanssa" ja pian opintojensa jälkeen hän perusti veljiensä kanssa metalliverstaan kalajoelle joka kuitenkin paloi 1888. Veljekset tekivät uuden verstaan samalle paikalle, mutta pian oli päästävä myös rautatien varteen ja kokkolan ykspihlajaan. Liiketoiminnasta syntyi yksi aikansa menestystarinoista tältä alueelta! Tehtaita ja yrityksiä syntyi! Ykspihlajaan perustettiin laiva telakka, konepaja ja valimo. Suomen köysitehdas perustettiin 1901 myös ykspihlajan radan varteen ja oli insinööritoimistoa, kookosmattokutomoakin näköjään ja sitä ynnämuutaynnämuuta. Räjähdyksen omaisesti laajentunut toiminta rauhoittui hiljalleen ja vanhan polven poistuttua maanpäällisestä aherruksesta 1930 luvulla jatkoi seuraava polvi sitä aikansa. Friisien toiminta tällä saralla loppui kokonaan kokkolan vitsarissa vuonna 1968. Pohjanpalot työllistivät kokkolassa parhaimmillaan 600-700 henkeä ja tunnusluvuilla mitattuna toiminta oli pohjanmaan suurimpien yritysten joukossa sekä valtakunnallisestikin hyvinkin merkittävää. Varsin merkittävä on myös Pohjanpalojen osuus yhteiskunnallisena vaikuttajana alueella. Mainittakoon että veljeksistä tuomakselle myönnettiin suomen ensimmäinen teollisuusneuvoksen arvonimi vuonna 1931. (tiedot lukuisista eri lähteistä.)
Saaren historia ulottuu siis huviloista, laivoista, rautatievaunuista, höyrykoneista aina kirkonkelloihin ja pienen pieniin koneen osiin asti, sekä monenlaista ja pienempää siitä väliltä.("Related webpage") Saaren myöhemmistä omistussuhteista tai toiminnasta siellä, minulla ei ole tietoa, mutta siivottavaa on näköjään kertynyt ja kaikelle emme käsivoimin mahda mitään. Alue lienee ollut viime aikoina pitkään ehkä vailla sen kummempaa käyttöä, rannan rautaproomuineen ym romuineen? Joitakin vuosia sitten aluetta alettiin kaupungin toimesta ennallistaa virkistyskäyttöön sopivaksi, mutta mm. metalliromua metsikössä on kuitenkin edelleen jonkin verran jäljellä ja uuttakin siivottavaa on kertynyt. Julkisin varoin tällaisen kohteen lopullinen ja jatkuva siivoaminen ei ole milläänlailla järkevää ja näin voimme tehdä osaltamme hyvän työn hienon saaren ja - ulkoilukohteen viihtyisyyden parantamiseksi!
Nyt hienolla "lähisaarella" on luontopolku, jonka varrella on infoa saaren historiasta, nyky luonnosta ja maisemasta. Pienestä 5 hehtaarin saaresta löytyy aika monenlaista historiaa ja luontotyyppiä! ...on tiheää lehtometsää, rantaniittyä ja karua -kivikkoa ja historiallisia raunioita. Luontopolulla on hyvin otettu huomioon myös liikuntarajoitteiset. - Vaikka paikalle tullaan veneteollisuualueen läpi, on tämä yksi harvoista paikoista kokkolassa, missä jokainen pääsee ihan vapaasti meren rantaan kaupungin eteläpuolella.
Cito Isokari, eli Friisinsaari:
Ajankohta: 26.04.2015 kl. 12.00 - 14.30 / miten homma hoituu ja väki viihtyy! - Mukaan tarvittavat henk. koht. varusteet, Jätesäkkejä ym. saamme kaupungilta! Jos käy kuitenkin niin, että roskat loppuu kesken, on lisä alueena pengertien alkupäässä oleva lumenkaatopaikka ja sillä rannalla sitä riittää!
USKON että evästäkin tämmöisen ympäritöteon tekijoille on kokkolalaistenkin toimesta tarjolla sen verran ettei tarvi hävetä!
Ohjemaa ja tarjoiluja ym. tarkennetaan myöhemmin kevään mittaan... Pannaanko paikka kuntoon?
Mukana ja apuna: Kokkolan kaupungin ympäristötoimi, eli "k k" Mikki, Hannila ja kumppanit.
Mellersta Österbottens souvenier-helgs Cito anordnas i år i Karleby och stället blir det historiska, som utflykts- och naturlivsställe bekanta Isokari eller Frisören. – i år lär det bli så att skräpet inte tar slut! Man kan numera ta sig till holmen längs bankvägen som byggdes vid 1950-60 tals seklet.
Isokari har sin historia som villaholme, men den är bäst känd via Friis-bröderna som ursprungligen härstammade från Kalajoki. År 1906 bytte bröderna sitt efternamn till Pohjanpalo. Friisarna startade yrkandet inom metallindustrin i Kalajoki, men man konstaterade snabbt behovet till nära belägen järnväg och då hittade man ett lämpligt ställe i Yxpila. Snart hade man byggt upp bl.a. en maskinverkstad, ett gjuteri, ett skeppsvar, en repfabrik, ett mattväveri... Verksamheten pågick under två generationer ända till 1968, då verksamheten upphörde i Karleby Vittsar. Pohjanpalo bröderna sysselsatte som bäst 600-700 personer och mätt via nyckeltal var verksamheten en av de största i österbotten och företaget var även nationellt sett betydande.
Öns historia sträcker alltså från villor, fartyg, järnvägsvagnar, ångmaskiner allt till kyrkklockor och mindre maskindelar samt mindre och större diverse delar. Öns senare ägarskap känner jag inte till och området lär ha varit en längre tid utan meningsfull användning med längs stränderna liggande järnpråmer och annat skrot. För några år tillbaka tog kommunen ansvaret för att återställa området till friluftslivs användning. En massa metallskrot mm. ligger dock forfarande kvar i skogarna och en del nytt skräp har uppstått. Att sanera ett sådant område med kollektiva medel är inte på nå’t vis förnuftigt och därmed kan vi med våran andel göra en god gärning för denna fina ö – mot ett mer trivsamt friluftsställe!
Cito Isokari, Friisön (?)
Tidpunkt: 26.04.2015 kl. 12.00 - 14.30 / beroende hur jobbet fortskrider eller så länge folk trivs! – Ta med dina personliga redskap, sopsäckar mm. bestås av kommunen! Om det skulle hända att skräpet tar slut så finns dett en snötipp vid början av bankvägen och vid denna strand räcker skräpet till!
Programmet och serveringen mm. specificeras närmare mot våren... Ska vi ta itu med detta?
HUOM!! Lisäys 23.4.2015
Perinteisesti kunnon talakuuksisa on ollut aina talakuuväelle jotain evästä tarjolla ja kaffit päälle. Nämä ovat kunnon talakoot!
Eli "Citoilijoille" on evästä palkkana tarjolla kokkolassa ja kiitokset siitä Nokikokille ja Juhani Hannilalle / Kokkolan kaupungin ympäristötoimi! Tervetuloa kaikille!
Vid traditionella talkon har man alltid bjudit medhjälparna på nå’n typ av tugg och kaffe. Här blir det talko, välkommen!
Ett stort tack till Nokikokki för det ”riktiga” kaffet och Juhani Hannila / Karleby stads miljöavdelning!
Tack PekkaPee..!
6.6.2015: Seuraavan souvenier-viikonlopun citon saa "tehdä" sitten, "näillä näkymin"(?), se jota se kuvake josain isosammakon sivuilla eniten vaivaa. Mulla näistä näyttää tulevan vähä ... tämmösiä? Cito on hieno tapa tehdä yhdessä kaikessa hiljaisuudessa hyvää ja hyödyllistä työtä kaikkien luonnossaliikkujien viihtyvyyden parantamiseksi, ... noin alkujaan? Tiiä sitte, tästä vaan taas tuli joku vasurista, eikä sitä lähtökohtaa sovi suinkaan vähätellä! Päin vastoin! Sekin lähtökohta tarvitaan jos tehdään muuta kuin niitä tilastomerkintöjä ja pikapicnik-tapahtumia citon-nimellä! Keskustelu jälkeenpäin täysin ulkopuolisten taholta oli turhankin "Arvopohjaista ja radikaalia, "suurta" vääntöä", jota en kaipaa ja tuskin muutkaan osallistujat! Tapahtuman saivat "historiaansa" ne, jotka omaa hyvinvointiaan uhmaten saapuivat paikalle sateesta ja tuulesta välittämättä ja tehtiin siinä kyllä aika suuri ja arvokas työ... , eipä sitä parempaan, ilman konevoimaa, muutkaan taida enään pystyä? - Oisipa saatettu jo niitä koneita saatettu tarvita monissa porukoissa näidenkin kans?
Kiitos tapahtuman järjestäjän puolesta kaikille, jopa niille loppupään piipahtajille, joilla kailla on oikeus tähän osallistua, vaikka järjestäjät jo lähti lämpimikseen liikkeelle vaikka annettua aikaa oli vielä jäljellä! - Kiitoksensa antaa varmasti myös tuo "ylempi taho"!
Mitä niihin D ja T lukemiin tulee, lienee niissä jokin oikeus määrittelyyn minullakin! - D muistaakseni julkaisun mukaan ja kun kukaan ei sillä pyörätuolilla tullut, T yleisön pyynnöstä hiukan alakanttiin, ... kuitenkin.