Kokkolan sotilastorpat: Lyttsbacka Multi-Cache
Hidden : 7/13/2015
Difficulty:
2 out of 5
Terrain:
2 out of 5

Size: Size: micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works
Looking for a different adventure?

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:


"Kruunun sotilaat". Ripaus jo unohtunutta paikallishistoriaa
"Kronans soldater". En smula av bortglömda lokalhistoria

Kahden pisteen pikamulti.

KUNINKAALLINEN POHJANMAAN JALKAVÄKIRYKMENTTI

Tämän kätkösarja kertoo Kuninkaallisesta Pohjanmaan jalkaväkirykmentistä. Sarja esittelee samalla Kokkolassa ja sen lähiympäristössä olleista virkataloista ja sotilastorpista ne, joiden tarkka sijainti on tiedossa, sekä viimeiset niissä asuneet ruotusotilaat.

Kokkolassa ei ole säilynyt nykypäiviin saakka yhtään Ruotsinvallan aikaista upseerin virkataloa tai sotilastorppaa. Vuonna 2007 tehdyn argeologisen inventaarion mukaan kaupungin alueen maastossa kuitenkin on yhä nähtävissä näiden rakennusten kivijalkoja, perunakellareiden jäänteitä, kaivon pohjia, kiviaitoja ym.

Virkatalojärjestelmä
Sotilasvirkatalot, upseerinpuustellit, perustettiin ruotujakolaitoksen myötä päällystön palkkatiloiksi. Ne olivat kruunun omistamia maatiloja, joita ei voinut luovuttaa tai myydä yksityiseen omistukseen. Puustellin haltijalla ei ollut perintöoikeutta tilaan, vaan se oli liitetty määrättyyn tehtävään tai vakanssiin armeijan organisaatiossa. Rykmentin kaikki upseerit sekä aliupseerit saivat kruunulta hallintaansa oman virkatalon, eli hän oli sen arentaattori. Sotilastorpat olivat sen sijaan talollisten muodostamien ryhmien, ruotujen rakentamia ja omistamia pientiloja, jotka olivat tarkoitettu miehistön eli korpraalien ja sotamiesten asuttamista varten.

Rakennus ja siihen kuuluvat maat olivat sitä suurempia, mitä korkeampi sotilaan asema oli armeijassa. Everstin puustelli vastasi kokonaista kartanoa rakennuksineen, peltoineen ja metsineen, sekä siitä alempiarvoisilla sotilailla asteittain aina luokkaa pienempää palkkatilaa. Rykmentin ylimmän päällystön eli everstien, everstiluutnanttien ja majurien virkatiloina oli entisiä maalaiskartanoita. Vanhojen kartanoiden rakennuksia korjailtiin ja uusittiin ajan myötä, eikä niiden tarvinnut aivan kirjaimellisesti noudattaa muuten yksityiskohtaisen tarkkoja kruunun ohjesääntöjä.

Yhtenäinen standardi
Uusia puustelleja ja sotilastorppia varten kruunulla oli mallipiirustukset, joiden mukaan rakentaminen tehtiin. Päämajoitusmestari Eric Dahlberg laati vuonna 1687 tyyppipiirustukset kahta puustellia varten, toisen kapteenin/ratsumestarin arvoisille, sekä toisen luutnanttien/kornettien ja aliupseerien arvoisille. Pohjanmaalla upseerinpuustelli- sotilastorppajärjestelmä toteutettiin vasta 1730-luvulla, yli neljäkymmentä vuotta myöhemmin kuin muualla Suomessa ja emämaassa Ruotsissa.


Kapteenin puustelli kuvattiin ohjeissa seuraavasti: "Hirsirunkoinen puustelli, jossa on kaksi salia, toinen rakennuksen päässä sekä toinen keskellä olevan kyökin ja porstuan vieressä. Toisesta salista on käynti rakennuksen päässä oleviin kahteen kamariin. Toisessa salissa on takka kaakeleista, toisessa tiilistä muurattu ja sen alla kellari. Rakennuksen sisämitat ovat 29 x 10 kyynärää ja sisäseinän korkeus 6 kyynärää. Kivijalka on noin kyynärää korkea ja tehty keskimäärin kyynärän pituisista kivistä. Molemmissa saleissa on kolme ikkunaa, keittiössä ja kamareissa yksi. Ikkunat ovat kaksinkertaiset, 2 kyynärää korkeat, leveys 1 3/4 kyynärää ja niissä on 6 lasiruutua sekä sisemmässä, että uloimmaisessa. Ovet ovat "peiliovet" joista jokaisessa on ruuveilla kiinnitetyt rautasaranat, lukko ja avain, ja ne voidaan lukita sekä ulkoa että sisältä. Ulko-ovia on kaksi. Porstuasta johtaa rappuset vintille ja sen molemmissa päädyissä on ikkuna, muodoltaan neliö, 1 3/4 kyynärää sivu. Rakennuksessa on ulkoa tervattu tuohinen malkakatto."


Myös korpraalien ja sotamiesten torppia varten Dahlberg laati mallipiirustukset ohjeineen: Hirsirunkoinen mökki, jossa on leivinuunilla varustettu tupa, kamari sekä porstua jossa on ruokakonttori. Tuvassa on kaksi 6 ruutuista ikkunaa, sekä kamarissa yksi. Sisämitoiltaan mökki on 13 x 9 kyynärää ja seinän korkeus sisällä on 7 hirsikertaa (noin 2 m). Mökin katto on joko turve-, tai tervattu tuohinen malkakatto.

Kuningas itse puuttui puustellien ja torppien ulkonäköön määräämällä, että korkeimmat upseerit saisivat maalata sekä asuintalonsa että navettansa punamullalla, alempiarvoiset vain asuintalon. Aliupseerit saivat vetää punamultaa vain nurkkalautoihin sekä ikkunoiden ja ovien pieliin. Sotilaat ja korpraalit saivat punamullata ainoastaan mökkinsä nurkkalaudat.

Kruunu velvoitti puustellin haltijan pitämään rakennukset ja sen maat kunnossa. Kruunun virkamiehet tekivät tarkastuksia kolmen vuoden välein ja aina haltijan vaihtumisen yhteydessä. Jos tilaa oli hoidettu huonosti, joutui puustellin haltija maksamaan korvauksia kruunulle. Jos taas tilalla oli suoritettu merkittäviä parannuksia, kuten ojitettu uusia maita, rakennettu tai kunnostettu taloja, saattoi uusi haltija joutua maksamaan edelliselle korvauksia tehdyistä parannuksista. Torpan sekä sen maiden kunnossapidosta korpraalit ja sotamiehet puolestaan vastasivat suoraan niille talollisille keiden ruotuun torppa kuului.

Rakennuksien ja tilojen koosta määräävää yhtenäistä ohjesääntöä vastaan oli vaikea sooloilla. Se varmisti palkkauksen yhdenmukaisuuden kautta koko rykmentin, sillä tilojen ja torppien tuotto muodosti merkittävän osan kunkin sotilaan palkkauksesta.

Puustellien ja torppien hoito
Rauhan aikana sotilaiden odotettiin asuvan tilallaan sekä pitävän rakennukset kunnossa ja viljelevän tilan peltoja. Kuitenkin, tilanhoito ei aina ollut aivan ongelmatonta sillä komennukset linnoitustöihin tai varuskuntapalvelukseen eri puolille valtakuntaa saattoivat kestää pitkiäkin aikoja ja sotaretket pahimmillaan useita vuosia.

Jos puustellin haltijalla ei ollut perhettä, joka olisi voinut vastata tilan hoidosta poissaolojen ajan niin hän antoi sen siksi aikaa vuokraviljelijälle eli lampuodille, joka maksoi vuokraa yleensä puolet tilan tuotosta.

Ruotusotilaiden ja korpraalien tilanne oli hankalampi, sillä jos perheetön mies joutui ottamaan poissaolonsa ajaksi lampuodin hoitamaan torppaansa ja sen peltoja, niin tilan muutenkin pienestä tuotosta hänelle jäävä ansio oli lähestulkoon olematon.

Käytännössä se vaihteli suuresti, miten kunkin puustellin maita todellisuudessa viljeltiin. Osa päälystöstä oli hyvinkin edistyksellisiä ja he viljelivät tunnollisesti hallitsemaansa palkkatilaa, sekä raivasivat tilan metsistä lisää viljelysmaata.

Jotkut upseereista ja aliupseereista eivät itse omatoimisesti viljelleet puustellinsa peltoja, saati raivanneet sen niittyjä lainkaan vaan olivat ottaneet pysyvästi lampuodin hoitamaan palkkatilansa maita. He joko asuivat muualla hoitaen omaa tilaansa, tai osa piti komennusten ja sotaretkien välillä puustellissaan ainoastaan kortteeria . . .keskittyen silloin lähinnä vain kortin pelaamiseen ja juopotteluun. Vaikka tämä ei ollutkaan kruunun alkuperäinen tarkoitus, niin asia oli täysin kyseisen puustellin haltijan ja lampuodin välinen, eikä kenelläkään pitäjäläisellä ollut siihen mitään sanomista.

Suomen sodan jälkeen
Hävityn sodan jälkeen uusi hallitsija, Venäjän keisari, tsaari Aleksanteri I, joka oli nyt Suomen suuriruhtinas ei täysin luopunut puustellijärjestelmästä. Koska entinen armeija oli väistynyt Ruotsiin, ei tsaari todennäköisesti halunnut kopioida sellaisenaan vanhaa Ruotsi-Suomen järjestelmää, vaan se uusittiin tietyiltä osin. Upseerien majoittamisen sijaan pääasiaksi tuli nyt paikallisten viljelyolojen kehittäminen ja puustellien pitäminen eräänlaisina kruunun mallitiloina.

Ne entiset kuninkaan upseerit, jotka olivat selviytyneet hengissä sodan jaloista, vannoneet uskollisuudenvalan uudelle hallitsijalle ja palanneet määräaikaan mennessä puustellilleen otettiin nyt keisarin palvelukseen. Heille annettiin etuoikeus niiden puustellien arentiin, joita he olivat hallinneet Ruotsin vallan aikana. Muuten puustellien hallintaoikeudesta tuli etuus, joka ratkaistiin julkisella huutokaupalla.

Miehistön, eli sotamiesten ja korpraalien kohtalo oli surullisempi sillä tsaarin arentimääräys koski ainoastaan upseerien ja aliupseerien palkkatiloja. Jos talolliset eivät halunneet ottaa sodasta palannutta ruotusotilasta torpparikseen, oli hänen muutettava torpasta pois.

Osa sotilaista sai entisen ruotunsa talollisilta vuokrasopimuksen tavallisten torpparien tapaan, eli torpankontrahdin. Esim. Kokkolan seudulla kontrahti oli lähes automaattinen, mikäli mies vain kykeni taksvärkin tekoon. Mutta muualla Suomessa monet putosivat perheineen tyhjän päälle menettäen asuntonsa ja torpan maiden tuottaman vähäisen toimeentulon.

Lyttsbackan sotilastorppa
Sotilastorppaa ei enää ole olemassa. Kun katsoo Vingrenin tiellä olevalla aloituspisteellä kohti Jokilaakson koulua, niin torppa on sijainnut kahden omakotitalon välissä nykyään nurmikenttänä olevalla tontilla.

Kätkön koordinaatit:
Saat kätkön koordinaatit suorittamalla pari laskutoimitusta. Annetut koordinaatit osoittavat keskelle Vingrenintietä. Ylämäkeen ajettaessa, tien vasemmassa reunassa on vaaleanruskea kytkinkaappi (katso kuva tästä linkistä). Kaapin vasemmassa yläreunassa on pieni oranssinen laatta, jossa on M-kirjaimen perässä joukko numeroita (MXXX - 3 - 1). Ota M-kirjaimen jälkeen oleva kolmenumeroinen luku (MXXX) muistiin. Voit tehdä tämän huomaamatta, autosta nousematta ja aja kuvauksessa annetulle parkkipaikalle tekemään tarvittavat laskut.

N: Vähennä laatassa olevasta luvusta 259 (MXXX - 259 = YY) ja lisää erotus leveyskoordinaattien minuuttien desimaaliosaan (690 + YY = ZZZ).

E: Vähennä laatassa olevasta luvusta 202 (MXXX - 202 = YYY) ja vähennä erotus pituuskoordinaattien minuuttien desimaaliosasta (640 - YYY = ZZZ).
Kuninkaallisen Pohjanmaan jalkaväkirykmentin II Majurin Komppanian Pääkatselmusrulla

Katselmus pidetty 7.7.1802


Ruotu N:o 1, Lyttsbackan sotilastorppa, Palon kylässä
Korpraali Jackob Marschfeld, syntynyt Lohtajalla 25.7.1746. 54¼ vuotta, 34½ palvelusvuotta 5 jalkaa 10 tuumaa (n. 173 cm).

Jackob Marschfeld siirretty tänne 5.9.1795 ruodusta N:o 89. Ylennettiin korpraalin palkalle samana päivänä kun korpraali Jacob Gädda siirrettiin ruotuun N:o 47.
"Jacob oli vanha eikä pysty palvelemaan. Saa eron ja hyvin käyttäytyneenä saa erinomaisen muistopuheen osallistumisestaan viime sotaan, niin suositellaan kaksinkertaista ylläpitoa". *)

Naimisissa Lisa Erkintytär Niemelän kansa, s. 22.8.1747 Lohtajalla
Lapset:
Anna Beata s. 04.11.1779 Lohtajalla
Daniel s. 31.03.1787 Lohtajalla
Israel s. 20.1.1793 Lohtajalla

*) Katselmusrullien ja kirkokirjojen sanamuoto ei silloin ollut byrokraattisen tarkkaa, vaan toisinaan tietoja kirjannut kirjuri, tai rykmentin pappi lisäsi niihin erillaisia huomautuksia.
Bonuskätkö
Osassa sarjan kätköistä on vihje myöhemmin julkaistavaa sarjan Bonuskätköä varten! Tarkista lokivihkon takakansi tai purkin kansi. Sarjan muut kätköt:
Kapteenin virkatalo - Kaptens ämbetsbostad
Kokkolan sotilastorpat: Topparbacka ja Kifvilö
Kokkolan sotilastorpat: Rajaluoto - Rajlot
Kokkolan sotilastorpat: Storå
Kokkolan sotilastorpat: Tågminne
Kokkolan sotilastorpat: Orres
Kokkolan sotilastorpat: Gallören
Lähdeluettelo:
J. Björk, B. Lybäck, M. Lybäck: "Försvarad frihet: Minnesmärken i Karlebynejden"
Manne Hofrén: "Indelningsverkkets boställen, i Svenska Kulturbilder del V "
C-B. J. Petander: "Kungliga Österbottens regemente under slutet av svenska tiden"
Olle Cederlöf: "Indelningsverkets militära torp och boställen, i Meddelande XXXVI, Armémuseum 1975-76"
Tapio Kauniston sukututkimusarkisto

Additional Hints (Decrypt)

Wbf rgfvaaäg zrariäg nvina craxva nyyr, avva ar zrariäg bvxrnfgnna vuna uliva...

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)


Advertising with Us

Inventory

There are no Trackables in this cache.

View past Trackables

What are Trackable Items?

Bookmark Lists

View all bookmark lists...