Skip to content

Suomi100 - Sotkan muna Traditional Geocache

Hidden : 5/5/2016
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
2 out of 5

Size: Size:   other (other)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:


Huom! Suomi100-kätkösarja on alun perin tehty 50:n kätkön trailiksi. Noin vuosi julkaisun jälkeen on tullut palautetta Matkalammen ulkoilureitin varrella asuvilta asukkailta, että kätköily aiheuttaa häiriötä. Siksi olemme päättäneet arkistoida kätköt noilta alueilta. Samoin metsätyöt ovat tehneet reitin varrella tuhojaan, joten trailiksi tätä kätkösarjaa ei voi enää kutsua.

Suomi100-kätkösarja sisältää myös bonuskätkön Suomi100 Bonus - Finlandia, jonka koordinaatit saat kokoon sarjan kätköiltä.


Suomi100-traili on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.

Sotkan muna


Kalevalan maailmansyntymyytissä Ilmatar laskeutuu veteen veden emoksi. Sotka munii veden emon polvelle kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan. Munat rikkoutuvat, ja niistä muodostuvat maa, taivas, aurinko, kuu ja pilvet. Veden emo itse luo mereen niemiä, syvänteitä, lahtia, luotoja ja kareja. Lopulta veden emo synnyttää Väinämöisen, joka nousee maalle ja jatkaa luomistyötä laittamalla Sampsa Pellervoisen kylvämään puita. Väinämöinen itse saa kotkalta tulen ja polttaa ensimmäisen kasken, johon hän kylvää ohraa.

Synnyt ovat myyttejä eli kertomuksia, jotka vastaavat ihmisyhteisön perimmäisiin kysymyksiin. Eri kulttuureissa on omat syntymyyttinsä, jotka selittävät maailman, ihmisen ja erilaisten ilmiöiden alkuperää.

Elias Lönnrot oli suomen kielen professori, lääkäri ja Kalevalan luoja. Lähes kaikki Kalevalan ainekset ovat suullisena perimänä kulkeneita runoja, mutta itse Kalevala ei ole. Kalevala on Elias Lönnrotin kirjoittama kansalliseepos eli laaja runomuotoinen kertomus, joka pohjautuu Suomessa kerrottuun kansanrunouteen. Lönnrot noudatti omaa taiteellista näkemystään, kun hän yhdisteli eri runonlaulajilta saamiaan aineksia ja lisäili väliin itse sepittämiään säkeitä. Kansanrunojen katkelmien väliin hän rakensi kokonaan uusia runoja eri aineksista, vaihtoi henkilöihin ja tapahtumiin liittyviä piirteitä.


Kalevala, siinä muodossa, jossa sen nykyisin tunnemme, ilmestyi vuonna 1849


Lähde:http://kalevalataidettakouluille.ateneum.fi/tietoa.html#elias

Additional Hints (No hints available.)