Huom! Suomi100-kätkösarja on alun perin tehty 50:n kätkön trailiksi. Noin vuosi julkaisun jälkeen on tullut palautetta Matkalammen ulkoilureitin varrella asuvilta asukkailta, että kätköily aiheuttaa häiriötä. Siksi olemme päättäneet arkistoida kätköt noilta alueilta. Samoin metsätyöt ovat tehneet reitin varrella tuhojaan, joten trailiksi tätä kätkösarjaa ei voi enää kutsua.
Suomi100-kätkösarja sisältää myös bonuskätkön Suomi100 Bonus - Finlandia, jonka koordinaatit saat kokoon sarjan kätköiltä.
Suomi100-kätkösarja on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.
Väinö I
Kun Suomi itsenäistyi Venäjästä vuonna 1917, osa eduskunnasta kannatti kuningaskuntaa. Kansalaissodan aikana kuningasmielisyys sai lisää kannatusta varsinkin porvarispiireissä, sillä pelättiin, että demokratia ja kansanvalta muuttuisivat anarkiaksi ja massojen vallaksi. Monarkistit olivat varmoja, että Saksa voittaisi sodan ja mahtavasta keisarikunnasta saataisiin voimakas liittolainen. Niinpä Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin eduskunnassa Suomen kuninkaaksi 9. lokakuuta 1918.
Friedrich Karl suhtautui hänelle tarjottuun kruunuun alun alkaen varovaisen epäilevästi, ja hän edellytti kuninkuutensa ehtona koko kansan tukea. Kuningaskuntahanke ei kuitenkaan ollut koko kansan projekti, vaan tasavaltalaismieliset vastustivat sitä koko ajan. He lähettivät edustajansa kertomaan kuninkaalle "kansan todellisen tahdon". Friedrich Karl ei halunnut olla mikään vähemmistökuningas, vaan koko kansan hyväksymä ja rakastama hallitsija. Kun vielä ympärysvallat sodan päätyttyä ilmoittivat, että saksalaisen kuninkaan tullessa maahan ne eivät täysin tulisi hyväksymään Suomen itsenäisyyttä, katsoi Friedrich Karl parhaaksi ilmoittaa Suomen kansalle joulukuussa 1918, että hän luopuu kruunusta.
Friedrich Karl ehti olla virallisesti kuninkaana noin kaksi kuukautta. Hän ei koskaan käynyt Suomessa.
Vaaliasiakirjassa Friedrich Karlista käytettiin nimitystä Fredrik Kaarle. Kirjallisuudessa ja lehtikirjoittelussa esiintyvä kuninkaannimi ”Väinö I” lienee todellisuudessa vasta jälkeenpäin ja ilmeisesti huumoritarkoituksessa keksitty. Elämään on jäänyt myös kansanedustaja ja kirkkoherra Gustaf Arokallion ehdotus kuninkaan arvonimeksi "Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä".
Lähteet:
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5996/
Wikipedia