Huom! Suomi100-kätkösarja on alun perin tehty 50:n kätkön trailiksi. Noin vuosi julkaisun jälkeen on tullut palautetta Matkalammen ulkoilureitin varrella asuvilta asukkailta, että kätköily aiheuttaa häiriötä. Siksi olemme päättäneet arkistoida kätköt noilta alueilta. Samoin metsätyöt ovat tehneet reitin varrella tuhojaan, joten trailiksi tätä kätkösarjaa ei voi enää kutsua.
Suomi100-kätkösarja sisältää myös bonuskätkön Suomi100 Bonus - Finlandia, jonka koordinaatit saat kokoon sarjan kätköiltä.
Suomi100-kätkösarja on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.
Pisaa kohti kallellaan
Vuosi 1921 saattoi kiivaimmatkin kirjojen vieroksujat koulunpenkille. Tällöin säädettiin Suomessa yleinen oppivelvollisuuslaki, joka teki 7-13-vuotiaat lapset oppivelvollisiksi.
Kyseessä oli merkittävä yhteiskunnallinen uudistus, vaikka suuri osa suomalaisista olikin saanut jonkinlaisen koulusivistyksen vakiintuneen kansakoulu- ja kiertokoulujärjestelmän avulla. Oppivelvollisuuslailla oli kuitenkin merkitystä erityisesti maaseudulla, missä lapsien koulunkäynti oli ollut harvinaisempaa kuin kaupungeissa. Oppivelvollisuus toteutettiin Suomessa varsin myöhäisessä vaiheessa, vaikka siitä oli paljon hyviä kokemuksia ympäri maailmaa. Suomalaislapset tulivat oppivelvollisiksi Euroopan viimeisimpien maiden joukossa vuonna 1921.
Vuonna 1921 säädetty oppivelvollisuuslaki teki 7-13-vuotiaat lapset oppivelvollisiksi. Kansakoulusta tuli yleinen pohjakoulu, jonka tarkoitus oli tuottaa ylempiin oppilaitoksiin tiedoiltaan ja taidoiltaan mahdollisimman tasavertaisia opiskelijoita. Kansakoulu jakaantui kaksivuotiseen alakansakouluun ja nelivuotiseen yläkansakouluun. Kaupungeille annettiin viisi vuotta aikaa panna oppivelvollisuuslaki toimeen, maaseudut saivat aikaa lain toteutukseen 16 vuotta.
Käytännössä oppivelvollisuus toteutui suurimmassa osassa maata jo 1920-luvulla, ainoastaan Tunturi-Lapissa ja Raja-Karjalassa viimeiset kylät saatiin oppivelvollisuuden piiriin vasta 1950-luvulla. Pahin este oppivelvollisuudelle oli sodasta ja elintarvikepulasta aiheutunut taloudellinen ahdinko. Oppivelvollisuuden vastustajia oli runsaasti kansan keskuudessakin, sillä koulunkäyntiin pakottaminen koettiin yleisen oikeustajun vastaiseksi. Sen myös pelättiin heikentävän kansakoulun asemaa ja arvostusta ja lietsovan tavallisia kaduntallaajia kapinaan. Monien lasten vanhemmatkin vastustivat oppivelvollisuuslakia ja pelkäsivät arvostuksensa kasvattajina heikkenevän.