Kuninkaantien kulkijat - kätkösarja esittelee historiallista Kuninkaantietä (eli Suurta Rantatietä, Eteläistä Rantatietä tai Turku - Viipuri tietä, nimiä on monia) siltä osin, kun se kulkee Kirkkonummella. Vuosisatojen ajan tiellä on ollut sama reitti. Se on halkonut etelä-Kirkkonummea Pikkalasta, Överbyn, kirkonkylän, Jorvaksen ja Masalan kautta Luomaan jatkuen sieltä Espooseen. Tänä päivänä alkuperäisen Suuren Rantatien - Kuninkaantien - vanha tielinjaus on paikoitellen kokonaan katkaistu tai se kulkee yksityisalueiden läpi mutta osittain vanha linjaus on vielä käytössä. Matkailussa Kuninkaantieksi on merkitty uudempi, 1900-luvun lopulta peräisin oleva tielinjaus, joka myötäilee vanhaa reittiä. Tämän kätkösarjan kätköt sijaitsevat vanhan tielinjan läheisyydessä.
Turun ja Viipurin välinen kulkureitti, Kuninkaantie, on yksi Suomen vanhimmista teistä. Sen syntyaikaa ei tarkkaan tiedetä, mutta se mainitaan satunnaisesti asiakirjoissa jo 1300-luvun lopulla. Tie on palvellut kuninkaitten lisäksi myös heidän kuriirejaan, muita viranomaisia ja sotaväkeä sekä toiminut postireittinä.
Teiden varsilla on ollut matkalaisten majoituspaikkoja 1300-luvulta lähtien. Alkujaan ne olivat kirkon ylläpitämiä. 1600-luvulla kestikievarilaitos yhtenäistettiin: majapaikkoja tuli perustaa kaikkien yleisten teiden varsille noin kahden peninkulman välein. Kestikievari (ruots. gästgiveri) oli maaseudulla talo, jossa hevosilla matkustavat saattoivat yöpyä. Kestikievareiden tehtäväksi oli määrätty majoituksen ja ylläpidon lisäksi postin ja asiakkaiden kyydittäminen seuraavaan majataloon. Kun hevoset eivät riittäneet, maatilat velvoitettiin toimittamaan miehiä ja hevosia kievareihin. Sen ajan lain mukaan kaikki ne vieraat, jotka pystyivät maksamaan yöpymisestään, oli pakko ottaa vastaan. Talvisin kestikievarien käyttämät tiet merkittiin havuilla.
Kestikievarin isäntä ja hänen valitsemansa neljä renkiä oli vapautettu sotaväkipalveluksesta. Kestikievareissa pidettiin jatkuvaa tulta hellassa, jotta nälkäisille kievariin saapuneille matkustajille saataisiin mahdollisimman nopeasti syötävää. Vuonna 1556 Kuninkaantien varrella oli 22 kievaria.
Kun valtio lopetti majataloilta kestitysvaatimukset 1930-luvun alussa, luovuttiin Suomessa yleisesti majatalo-nimikkeestä ja tilalle tulivat matkustajakodit.
Kirkkonummella, Kuninkaantien varrella on ollut kestikievareita mm. Överbyssä, Kusaksen Östergårdissa, Korkkullassa ja Kvisissä.
Kusas Östergårdissa on sijainnut Kirkkonummen viimeinen kestikievari suuren maantien varressa. Kestikievaritoiminta loppui vuonna 1932. Jäljellä on enää vain kestikievarirakennuksen kivijalka ja entisen tulotien matalat kivimuurit.
Nykyinen Kuusalan asuinalue on pääosin rakennettu Kusaksen alueille.
LÄHTEET:
Rakennusperintömme - retki Kirkkonummen keskustan halki. Kyrkslätts hembygdsförening rf, Kirkkonummen kunta, Kulttuuripalvelut. http://www.kirkkonummi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/kirkkonummi/embeds/kirkkonummiwwwstructure/32836_Rakennusperintomme_Kirkkonummen_keskusta.pdf
Ikkala, M-L 1987. Kuninkaantien historiasta Ruotsi-Suomen tärkeimpiä maanteitä. Kuninkaantie. Hanko; Hangon Kirjapaino.
Kestikievari 2016. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kestikievari
Kuninkaantie 2016. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuninkaantie