Sigismundin ja Kaarlen valtataisteluksi kutsutaan vuosina 1597–1599 käytyä Ruotsin sisällissotaa kuningas Sigismundin ja Kaarle-herttuan (myöhemmin Kaarle IX) kannattajien välillä.
Sota oli ensimmäinen osa kuusikymmenvuotisessa sodassa (1598–1660) Puola-Liettuan ja Ruotsin välillä. Sisällissotaa käytiin myös Suomessa, joka oli Sigismundin tukialuetta. Suomen aatelisto ja osa porvaristoa kannatti marski Klaus Flemingin johtamana Sigismundia sisällissodassa. Ruotsin valtataistelun pelinappuloiksi joutuivat ne pohjalaiset talonpojat, jotka Kaarle-herttuan kehotuksen mukaisesti:
”Onhan teitä niin paljon, että pystytte karistamaan huovit päältänne, jos ei muuten niin aidaksilla ja nuijilla!”
nousivat Nuijasodaksi kutsuttuun kapinaan. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigismundin_ja_Kaarlen_valtataistelu)