Vuorineuvos Wäinö Tammenoksa (1870–1943)
Vuorineuvos Wäinö Tammenoksa (1870–1943) Chymos Oy:n toimitusjohtaja, Finska Elektrokemiska Ab:n toimitusjohtaja insinööri Wäinö Tammenoksaa voidaan pitää yhtenä Suomen kemianteollisuuden uranuurtajista. Pääasiallisen uransa hän teki Finska Elektrokemiska Ab:n palveluksessa, mutta parhaiten hänet muistetaan Chymos Oy:n perustajana ja pitkäaikaisena toimitusjohtajana.
Wäinö Tammenoksa (vuoteen 1906 Ekqvist, sen jälkeen muutaman vuoden silloisten oikeakielisyyssääntöjen mukaisesti Tammioksa) syntyi Korpilahdella Keski-Suomessa, missä hänen isänsä Frans Fredrik Ekqvist viljeli Iso-Veijon tilaa. Kansakoulunopettajanakin toiminut Ekqvist ei kuitenkaan ollut korpilahtelainen, vaan oli päätynyt Veijoon avioliiton kautta. Hän oli avioitunut tilan entisen omistajan lesken Fredrika Engströmin kanssa. Perhe muutti kuitenkin Laukaaseen jo 1874, joten Wäinö Tammenoksan kytkentä Korpilahteen oli hyvin lyhytaikainen. Laukaassa perhe viljeli Kankaanpään tilaa Petruman kylässä. Tilan omistajana jatkoi sittemmin Wäinö Tammenoksan nuorempi veli Nestor Tammenoksa (1871–1961).
Wäinö Tammenoksa oli lapsuudestaan saakka kiinnostunut maanviljelystä. Hän oli syntynyt pian viimeisten suurten nälkävuosien jälkeen. Tuota ajankohtaa voidaan pitää vanhan ja uuden maatalouden murroksena. Uuteen maatalouteen kuuluivat muun muassa keinolannoittaminen ja heinän kasvatus. Maanviljelijää Tammenoksasta ei kuitenkaan tullut, vaan sen sijaan hyvinkin merkittävä maatalouden kehittäjä.
Kemian tutkimustulosten hyödyntäminen teollisessa valmistuksessa oli avainasioita Saksan saavuttaessa 1800-luvun lopulla nopeasti Englannin taloudellisen etumatkan. Suomessa ei tuohon aikaan ollut juuri lainkaan kemian teollisuudeksi luonnehdittavaa tuotantoa eräitä saippua- ja luujauhotehtaita lukuun ottamatta. Alan uranuurtajaksi nousseella Tammenoksalla oli läheiset suhteet tutkimuskenttään, lähinnä professori Gustaf Komppaan, mutta hän teki myös itse tutkimustyötä, jonka tuloksia hyödynnettiin hänen johtamissaan tehtaissa.
Tammenoksa oli kiinnostunut erityisesti sähkötekniikan hyväksikäytöstä kemiallisissa prosesseissa. Tähän hän sai käytännön mahdollisuuden 1897, kun ruotsalaisyhtiö Elektrokemiska Ab perusti Tainionkoskelle Finska Elektrokemiska Ab -nimisen tytäryhtiön. Kyse oli kaliumkloraatin valmistuksesta ruotsalaisen patentin pohjalta. Menetelmä ei kuitenkaan ollut erityisen käyttökelpoinen, vaan se osoittautui kalliiksi ja kannattamattomaksi. Tammenoksa ryhtyi silloin kehittämään uutta valmistusmenetelmää ja päätyi erinomaisiin tuloksiin, jotka otettiin välittömästi käyttöön. Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin, kun Tainionkosken kloraattitehdas oli siirtynyt Ivar Kreugerin tulitikkutrustin omistukseen, menetelmä otettiin käyttöön varsin yleisesti myös trustin muissa kloraattitehtaissa.
Tammenoksa oli aktiivisesti mukana myös toisen valtionyhtiön Outokummun kaivoksen toiminnassa. Outokummun kaivoksen hyödyntäminen oli heikkoa aina 1920-luvun loppupuolelle saakka omistajien välisten kiistojen takia. Tammenoksa oli valmistusmenetelmiä käsittelevän sovinto-oikeuden jäsen sekä Outokummun johtokunnan puheenjohtaja 1925–1926.Kemianteollisuuden asiantuntijana hän oli joko puheenjohtaja tai jäsen useissa valtionkomiteoissa, kuten merkittävässä typpikomiteassa 1926.
Ehkä pysyvimmin Tammenoksan nimi on jäänyt Suomen teollisuushistoriaan perheyhtiö Chymos Oy:n perustajana ja pitkäaikaisena toimitusjohtajana (1906–1929, johtokunnan puheenjohtaja 1929–1943). Vaikka Chymos oli hänelle pikemminkin harrastus kuin työ, siitä muodostui alansa suuryritys. Tainionkoskelle, Ruokolahden pitäjään 1906 perustettu Alkoholittomien Juomien Tehdas Chymos valmisti teollisesti mehuja. Sana Chymos on väännös kreikan kielen sanasta khymos, joka tarkoittaa marjoja.
Mehut valmistettiin 1900-luvun alussa yleensä kotona, ja epäluulo teollisia mehuja kohtaan oli suuri. Tammenoksan panos Chymoksessa liittyi paitsi valmistusmenetelmien kehittämiseen – kemiallisia kokeita tehtiin Tammenoksien kodissa Tainionkoskella – sittemmin myös tuotteiden markkinointiin. Tammenoksan keino saada tuotteilleen kysyntää oli hyvin nykyaikainen: mainostaminen. Hän jopa laati itse sanomalehdissä julkaistavat runomuotoiset mainosilmoitukset. Myös Tammenoksan veljen, Anton Tammenoksan (1874–1942), panos mehujen markkinoinnissa oli merkittävä. Hän toimi myyntimiehenä, "mehu-setänä", ja kiersi maata mehuja esittelemässä.
Wäinö Tammenoksa osti 1921 mehutehtaalleen tontin Lappeenrannasta, minne tuotantokoneet uitettiin pitkin Saimaata Tainionkoskelta seuraavana vuonna. Vuodesta 1922 niin Chymoksen kuin Tammenoksienkin kotipaikka oli Lappeenranta. Chymos oli perheyritys: rouva Hilda Tammenoksa oli tehtaan ensimmäinen mestari ja perheen kaikki pojat ja vävy toimivat vuorollaan yrityksen johtajana. Tehdas valmisti mehujen lisäksi hilloja, marmeladia, makeisia ja sittemmin myös viinejä ja liköörejä. Siitä tuli 1950-luvulla osa Orion-yhtymää.
Wäinö Tammenoksa oli koko 1920-luvun Kansallisen Kokoomuspuolueen johtohenkilöitä Lappeenrannassa. Hän oli kaupunginvaltuuston jäsen 1925–1928, viimeisenä vuonna myös sen puheenjohtaja. N61*xx.xxx hän oli niin ikään aktiivisesti mukana alansa järjestötoiminnassa, mistä osoituksena ovat Kemistiklubin ja Suomalaisten Teknikkojen Seuran kunniajäsenyys. Tammenoksa sai vuorineuvoksen arvon 1924.
Wäinö ja Hilda Tammenoksan perheeseen syntyi neljä lasta, kolme poikaa ja tytär. Esikoinen, insinööri Tauno Tammenoksa toimi 1930-luvulla jonkin aikaa Chymoksen teknillisenä johtajana, mutta hän kuoli nuorena. Olavi Tammenoksa suoritti tohtori-insinöörin tutkinnon Karlsruhessa Saksassa ja oli sittemmin useita vuosia paperinvalmistuksen asiantuntijana Pitkäranta Oy:n palveluksessa muun muassa yhtiön toimitusjohtajana. Jukka Tammenoksa oli Chymoksen toimitusjohtaja vuodesta 1929, ja hänen johdollaan yhtiö kasvoi suuryritykseksi. Tytär Eevan aviopuoliso, tohtori-insinööri Jarl Westberg (1901–) oli vuosikymmenien ajan teknillisissä tehtävissä Chymoksessa.
Muita tapahtumia vuonna 1922:
- 5.2. Ahvenanmaan maakuntapäivät päätti puoltaa itsehallinnon hyväksymistä.
- 16.2. Sissit vetäytyivät Itä-Karjalasta Suomen puolelle.
- 18.5. Autot ja moottoripyörät määrättiin rekisteröinti- ja katsastusvelvollisuuden alaisiksi. Suomessa oli 1131 autoa kyseisenä vuonna.
- 10.11. Uskonnonvapauslaki antoi mahdollisuuden perustaa vapaasti uskonnollisia yhdyskuntia.
- 11.11. Asevelvollisuuslakiin kirjattiin yhden vuoden palvelusaika.
- 6.12. Ensimmäinen itsenäisyyspäivän iltavastaanotto pidettiin.
- 18.12. Eliel Saarisen suunnittelema 50 markan raha laskettiin liikkeelle.
Kätkön muistolaatan löydät sijainnista N61*12.830, E28*46.970. Olisin tehnyt purkin paikalle jos sinne olisi millään mahtunut mutta ei...