PYYKKI - SIUNTIO ALPHABET P

Rajamerkki (myös rajapyykki) on merkki, joka osoittaa maastossa hallinnollisen alueen rajaa. 

Suomessa kiinteistönmuodostamislain mukaan rajamerkki on pysyvä maastomerkki, joka osoittaa rekisteriyksikön rajan pääte- ja kulmapisteen paikan. Rajamerkit yksilöidään ja numeroidaan. Rajamerkkejä voivat olla muun muassa yksikivinen pyykki (rajakivi), nelikulmainen pyykki tai turvepyykki. Kiinteistöjen rajamerkkeinä käytetään myös maahan upotettuja metalliputkia (putkipyykki) sekä kiveen tai kallioon upotettuja metallipultteja. Rajaviisari on rajamerkki, joka osoittaa pitkällä kiinteistörajalla rajan suuntaa. Rajan pääte- tai kulmapisteen paikka voidaan tarvittaessa osoittaa myös ns. siirtopyykkinä, jos päätepiste sattuu sellaiseen paikkaan, johon pyykkiä ei voida sijoittaa. Mallisuojattuja putkipyykkejä alettiin valmistaa Suomessa 1970.^[3]

Rajamerkkejä asetetaan kiinteistötoimitusten eli maanmittaustoimitusten yhteydessä. Kiinteistötoimituksia tekevät viranomaiset, joita ovat Maanmittauslaitos, sekä kaupungit asemakaava-alueilla, mittaavat rajamerkeille koordinaatit. Kiinteistötietojärjestelmässä (KTJ) on noin 12 miljoonaa rajamerkkiä, joille on määritelty sijaintitarkkuus. Todellinen rajamerkkien lukumäärä on tätä paljon suurempi.

Suomen rikoslain mukaan maastomerkin väärentäminen on rangaistava teko. 

Rajamerkkejä voi olla ja on ollut sekä kiinteistöjen, kylien, kuntien, maakuntien, läänien että valtakuntien rajoilla. Useilla vielä nykyäänkin käytössä olevista rajapaikoista voi olla takanaan vuosisatainen historia jo ajalta ennen maanmittaustoimitusten karttoja ja nykyaikaisia maanmittaustoimituksia. Jotkut edelleen käytössä olevista vanhoista rajapaikoista luokitellaan historiallisen ajan muinaisjäännöksiksi.

Tällä paikalla voit nähdä vanhan yksikivisen luonnonkivestä tehdyn rajamerkin Nro 2. Kiveen on koverrettu ko. pyykin nymero.

Kaapelitien varresta löytyy autolle jonkin verran tilaa. Älä häiritse kuitenkaan liikennettä ajoneuvosi pysäköidessäsi.