Parolan Leijona -veistoksen jalustassa on teksti: "29.7.1863
KATSASTELI TÄÄLLÄ H. K. MAJEST:SA SUOMEN SUURI RUHTINAS ALEKSANDER
II SUOMEN SOTAVÄKEÄ".
Patsas on pystytetty sen muistoksi kun keisari Aleksanteri II
(1818-1881) vieraili 140 vuotta sitten Hämeenlinnassa ja
Hattulassa. Matkan tarkoituksena oli tarkastaa ruotuväkiarmeijaa
Parolassa, mutta samalla yritettiin hankkia takaisin suomalaisten
luottamus hallitsijaa ja Venäjää kohtaan.
Keskiviikkona 29.7.1863 Aleksanteri seurasi Luolajan leirin
sotaharjoitusta ja paraatia Parolan nummella. Majesteetin seurueen
lisäksi oli paikalle kokoontunut runsaasti muuta yleisöä. Keisari
tarjosi lähelle leiriä pystytetýssä paviljongissa päivällisen 300
vieraalle. Aleksanterin ehdotuksesta juotiin malja Suomelle.
Päivän päätteeksi majesteetti osallistui Hämeenlinnan kaupungin
tarjoamille illallisille. Lisäksi hänelle esiteltiin
Kaupunginpuistoa, Parkkia ja hän pääsi höyrylaivamatkalle
Vanajavedelle. Kuulopuheiden mukaan keisari olisi kylpenytkin
Vanajassa.
Torstaina 30.7.1863 päivän ohjelmaan kuului sotaharjoitusten
seuraamisen lisäksi kieliasetuksen allekirjoittaminen. Keisari
allekirjoitti asetuksen Hämeenlinnassa kuvernöörin virkatalossa,
nykyisessä lääninhallituksen toimipaikassa.
Johan Vilhelm Snellman (1806-1881) oli valmistellut tämän
reskriptin Suomen kielestä. Kun keisari allekirjoitti asetuksen,
sitä ei tarvinnut käsitellä valtiopäivillä eikä senaatissa.
Reskriptin mukaan ruotsi säilyi edelleen Suomen virallisena
kielenä, mutta suomen kieli sai tasavertaisen aseman sen kanssa.
Viranomaisten oli otettava vastaan suomenkielisiä anomuksia ja
asiakirjoja heti ja 20 vuoden kuluttua kaikki asiakirjat piti
julkistaa myös suomen kielellä.
Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetus-kokous antoi sitten asetuksen
1.8.1863. Asetus oli ylösluettava saarnastuolista Suomen kansalle.
Kazuto Matsamuran verkkosivulla on kieliasetuksen teksti.
Vuonna 1963 vietettiin Parolan Leijonan luona suomen kielen
100-vuotisjuhlaa tasavallan presidentin Urho Kekkosen läsnäollessa.
Suomen Kulttuurirahasto lyötti mitalin ja pystytti muistokiven.
Sunnuntaina 27.7.2003 oli 140-vuotisjuhla Panssariprikaatin
juhlakentällä.
Tämä on kaksiosainen monikätkö. Koordinaatit vievät
minikätkölle, jossa on ohjeet miten löydät varsinaisen kätkön.
Koska tämä kätkö liittyy suomen kielen juhliin, on selostus vain
suomeksi, ei lainkaan toisella kotimaisella eli englanniksi.
Toivon, että kirjoitat myös kuittauksen suomen kielellä.
Because this cache is created in honour of the Finnish language,
the description is only in Finnish.
Kätkön nimenä oleva säe on A. Oksasen runosta Suomen valta. A.
Oksanen on August Ahlqvistin (1826-1889) nimimerkki. Käytin säettä
vaikka minua kyrsii, että Ahlqvist aikanaan hirmuisella
kritiikillään teilasi Aleksis Kiven (1834-1872) Seitsemän veljestä.
Kätköstä löydät tämän runon; voit lausua sen Parolan
Leijonalle.
Paluumatkalla voit tutustua Keisarimäntyyn. Se on vajaan parin
kilometrin päässä, N 61 00,937 E 24 23,516. Mahtava, monihaarainen
mänty on rauhoitettu. Aleksanteri II:n kerrotaan ruokailleen
seurueineen männyn juurella matkallaan. Muistitietona on myös
legenda, että Suomen sodan kriittisessä loppuvaiheessa 1809 oli
Suomen sotalippu talletettuna männyn suureen koloon.
Geokätköilyn suomenkielisestä sanastosta on keskusteltu pohjoismaisessa foorumissa.
Lisätietoja:
Keisari Aleksanteri II Hämeenlinnaan
J.V.Snellman
A.Oksanen
-----------------------------------------
Osoite/Address: Parolannummentie 135, Hattula