Miljoonahyysi-nimellä on tätä entisen Törnävän sairaalan (nykyisin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Seinäjoen keskussairaalan psykiatrian tulosalueen osastot
) alueella olevaa vanhaa vessarakennusta kutsuttu. Rakennuksesta johtuu mieleen vanhan Lapsuuden muistoja -kirjan loppusivuilla oleva "etsi virheitä" -tehtävä, jossa samanlainen katto ilmeisenä kummallisuutena seisoo. Asuessani 8 ensimmäistä lapsuuden vuotta kätkön sijainnista n. 100 metrin etäisyydellä tämä katto oli erittäinkin tavanomainen ja tuttu. Siellä istuessa mm Törnävän sairaalan eämää tuli katseltua.
Kauas oli tultu Keisarillisen Majesteetin asetuksesta vuodelta 1840, jonka ensmmäisessä artiklassa määrättiin, jotta "Se, jossa selkiät heikkopäisyyden merkit hawaitaan, pitää joutuisammasti saatettaman hourukuurin alla olemaan." Eräänä merkittävistä mielisairaanhoidon lähtökohdista tuo kuitenkin oli Suomalaisen mielisairaanhoidon historiassa!
Pääosa Törnävän sairaalan sairaalarakennuksista on rakennettu 1920-luvun alkupuolella, vanhimpien valmistuessa 1923 (B-talo). Sairaalan vihkiäisiä vietettiin 12.3.1923. Aikanaan Törnävän sairaala kuului sekä piirinsä laajuuden, jäsenkuntinsa lukumäärän että sairaansijamääränsä perusteella maamme suurimpiin keskusmielisairaaloihin. Sairaansijoja Seinäjoella oli varsinaiset hoito-osastot Törnävällä, B-osastot nykyisen Simunantien varressa ja kehitysvammaosastot Eskoossa mukaan lukien yli 1300. Potilaita sairaalassa oli hoidettavana aina Lahtea, Hämeenlinnaa ja Jyväskylän seutuja myöten. Sittemmin kunnat perustivat omia sairaaloitaan ja entinen piirimielisairaala supistui enemmän paikalliseksi maakuntaa palvelevaksi mielisairaalaksi. Nykyisin sairaansijoja psykiatrisilla osastoilla on n. 90. Törnävän sairaala erillisenä sairaalana lakkasi olemasta vuonna 1991 sen liittyessä osaksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä. (Historiatiedot ovat kahdesta Törnävän sairaalaa käsittelevästä historiikista "Törvänävän sairaala 1923-1972", Alpo K. Rapila 1973 ja "Törvänän sairaala 1974-1990", Katariina Aho-Matilainen, 2000 ja viimeiseltä vajaalta 50 vuodelta omasta päästäni.)
Miljoonahyysi toimii nykyisin lähinnä ulkokalusteiden ränsistyneenä varastona. Katollekaan en enää arvaisi sortumisvaaran vuoksi kiivetä. Sen verran erikoinen rakennus kuitenkin on, että kätkön sen lähettyville pukkasin.
Itse kätköön hain vastaavaa haastetta, kun aikanaan pikkukossina oli miljoonahyysin katolle kiipeily. Mikäli korkeat paikat, kiipeily ja ylipäätään päätön itsensä selvään putoamis- ja loukkaantumisvaaraan asettaminen eivät ole luontaisia harrastuksia, jätä tämä kätkö väliin. Ei kaikkia näkyvilläkään olevia kätköjä, kuten tämä, ole pakko hakea!! Ja kuten edellä mainitaan, tämä kätkö on tällä tontilla ja sijaintipaikallaan vartavasten niille, joilla tämäntyyliset selkiät heikkopäisyyden merkit on hawaittavissa, kuten lienee kätköttäjälläkin.. Kätköllä on hyvä käydä virka-ajan ulkopuolella, koska arkisin ja päivällä jästejä liikkuu lähistöllä runsaasti. BYOP