Veturivarikko Traditional Geocache

Lahden Mytäjäisten rautatievarikkoalueen juuret juontuvat Riihimäki - Pietarin radan rakentamiseen. Tiiliornamentiikalla koristellun kaarevan veturitallin vanhimmat osat ovat vuodelta 1868. Mytäjäisten varikkomiljöö on arvokas valtakunnallisella tasolla. Vuonna 2007 varikkoalueen kiinteistöt myytiin Senaattikiinteistöille, jonka tehtävänä on myydä ne edelleen.

Varikon yllä leijuu näin ollen uhkakuvia, mutta myös mahdollisuuksia. Rautateiden ympäröimään varikkoalueeseen kuuluvat veturitallien lisäksi Jarl Ungernin suunnittelema tiilinen vesitorni (vuokrattu Topparoikka ry.:lle) vuodelta 1957. Läheisyydestä löytyvät myös vuonna 1900 valmistuneet asuintalo talousrakennuksineen ja varikon koulurakennus, sekä saunarakennus Mytäjärven rannalta.

Varikkoalueen ohella Tornatorin rullatehtaan alue ja pohjoispuolella sijaitseva Mytäjäisten omakotitaloalue sekä lännessä sijaitseva Sopenkorven teollisuusalue muodostavat historiallisessa perspektiivissä monikerroksisen ja hyvin säilyneen, toisiinsa nivoutuvan kokonaisuuden. VR:n toiminta varikkoalueella loppui lähes kokonaan 1990-luvun alussa. Tämän jälkeen Ratahallintokeskus on vuokrannut veturitallien pilttuita erilaisille toimijoille bänditiloista mökinrakennukseen. Vuokralaisten vaihtuvuus ja yleinen välinpitämättömyys ovat saattaneet varikkoalueen siivottomaan kuntoon. Varikkoalue onkin jäänyt piiloon suuren yleisön tietoisuudelta. Kaupunginjohdollakaan ei ole ollut intressejä alueen kehittämiseen, vaan aluetta on pidetty lähinnä joutomaana. Museovirasto on kuitenkin tunnustanut alueen kulttuurihistoriallisen merkityksen. Varikkoalue on Museoviraston vuonna 1997 ympäristöministeriölle tekemän esityksen mukaan valtakunnallisesti merkittävien rautatiealueiden joukossa jonka johdosta alue on suojelukohde.

Varikkoalue elää tällä hetkellä muutosvaiheen kourissa. Varikon kiinteistöt ovat myynnissä ja ympärilläkin tapahtuu. Sopenkorven teollisuusalue on pikkuhiljaa hiljentymässä ja Starckjohanin muutto pois Mytäjäisistä tullee muuttamaan koko alueen käyttöä tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Varikkoalueen tulevaisuutta suunniteltaessa olisi tärkeää muistaa alueen alkuperäinen käyttötarkoitus ja sovittaa alueen menneisyys ja tulevaisuus toimivaksi kokonaisuudeksi. Vanha voi toimia yhteistyössä uuden kanssa, mutta pelkkä rakennuksen ulkokuorien säilyttäminen ei kuitenkaan riitä tuomaan esille kohteen kulttuuriperintöä.

Alueen suunnittelu ja kehittäminen kokonaisuutena eri tahojen intressejä yhdistelemällä on mahdollisuus luoda toimiva kokonaisuus. Tällainen kokonaisuus antaa puitteet, sekä taloudellisesti että kulttuurihistoriallisesti tuottoisalle toiminnalle. Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry. on omalta osaltaan halunnut tuoda esille, 140 vuotta sitten syntyneen, varikkoalueen merkitystä nimenomaan rautatiehistoriallisena perintönä jälkipolville. Topparoikan vuokrattua tiilisen vesitornin käyttöönsä 1990-luvun alussa lanseerattiin Pietarin radan museon nimeä kantanut näyttelytila yhdistyksen toimitilojen yhteyteen. Myös yhdistyksen kunnostama ja ylläpitämä rautatiekalusto antaa historiallista arvoa varikolle. Topparoikan talkoovoimin järjestämät yleisötapahtumat, yhdistyksen taltioima esineistö, kuva- ja kirjallinen materiaali ovat osaltaan saattaneet osin unohdetun alueen historiaa ja historiallista arvoa lahtelaisten tietoisuuteen. Lähde: Pro-Varikko lahti Radalle/kiskoille ei tarvitse mennä!! You don't need to go on the tracks!!!

Kätköalueelle kulku Valtatie 12: sen kautta Väinönkatua pitkin!!!

Liity "Varikkoalue on säästettävä"- Facebookryhmään tästä