Nokian harjujaksoon kuuluu Maatialanharju ja Viikinharju, jolla
kätkö sijaitsee. Nokian harju on syntynyt jäätikön
sulamisvaiheessa. Jäätikköjoki virtasi lounaasta koilliseen ja
liittyi Epilässä Hämeenkyröstä Ylöjärven ja Tampereen kautta
Kangasalle ja edelleen Tuulokseen virranneeseen jäätikköjokeen.
Joen pohjalle kerrostui jäätiköstä irronneita karkeita ja hienoja
kiviaineksia. Jäätikköjoki on muodostunut kallioperän
murroslaaksoon myös Nokialla. Joki on virrannut lännestä
Nokianvirran rotkoa myöten ja edelleen rotkon pohjalla tai reunamia
pitkin itään Epilään asti. Vihnusjärvi on todennäköisesti ns
salpajärvi, joka salpautui murroslaaksoon harjun pohjoispuolelle.
Kun järveen virtasi jatkuvasti vesiä, ne lopulta mursivat tiensä
harjun poikki Pyhäjärveen Vihnusojaa pitkin.
Lähestyttäessä kätköä kirkolta päin, polun varrella kuulee veden
solinaa ympäri vuoden. Tämä johtuu siitä, että harjualueella
tehdään tekopohjavettä. Vihnusjärvestä tulee vettä putkia myöten
harjulle, jossa se imeytetään maaperään.
Lisää tietoa tekopohjavedestä valtion ympäristöhallinnon
verkkopalvelussa.