Imatran ajot
Suomen Grand Prix ajettiin Imatralla vuosina 1964-1982. Ajojen
kulta-aikaa oli 1970-luku, jolloin yleisöä oli parhaimmillaan yli
50 tuhatta ja Imatran ajot kantoivat ylpeänä Suomen suurimman
kansantapahtuman titteliä.
Imatranajot alkoivat vuonna 1962. MM-osakilpailun isännyyden
Imatra sai vuonna 1964, kun Pyynikin rata todettiin liian
kapeaksi.
Imatranajojen suuria tähtiä olivat italialainen Giacomo Agostini
sekä suomalaiset Jarno Saarinen ja Teuvo Länsivuori. Agostini ajoi
vuosina 1965-1975 yhteensä 16 voittoa.
Imatranajoista tuli 1970-luvulla valtaisa nuorisotapahtuma,
jonka lieveilmiöihin kuuluivat varsin äijämäinen alkoholinkäyttö ja
sen mukanaan tuomat järjestyshäiriöt. "Telttakansaa" oli
imatralaisittain "siltojen ympäri" ts. Imatrankosken sillan
tuntumasta aina Mansikkalan sillan tuntumaan. Vuoksen kaikki
viheralueet olivat teltoin katettuja. Osa telttakansasta ei koskaan
päässyt radan varrelle - heille riitti tapahtuman mukanaan tuoma
"irti arjesta" -fiilistely.
Kapea ja puiden reunustama rata kulki omakotialueiden läpi.
Monet huippuajajat arvostelivat ajojen turvallisuutta ja halusivat
mieluummin ajaa varsinaisilla moottoriradoilla ja radan keskelle
saarroksiin jääneet asukkaat valittivat viikon kestävästä metelistä
sekä siitä, että härkälauman tapaan alueella etenevät katselijat
polkivat jalkoihinsa kaiken mikä matkalle sattui; istutukset,
puutarhat, pihamaat jne.
Vuonna 1979 ajoreitti siirrettiin kauemmas asutuksesta. Vuonna
1982 Imatra menetti silti MM-osakilpailuarvonsa radan
vaarallisuuden vuoksi.
Lopullisesti Imatranajo muutti pois Imatralta vuoden 1986
kisojen jälkeen, joissa pikkupoika kuoli ulosajon seurauksena.
Vuodesta 1990 eteenpäin Imatranajo on järjestetty
asianmukaisesti moottoriradoilla. Vuodesta 1993 alkaen paikaksi on
vakiintunut Virtasalmen Motopark.
Katso video
Laita purkki takaisin TÄSMÄLLEEN samalla tavalla! Kiitos
:)