Historiaa
Yrittäjä Matti Multala osti Kimolan Vuorilahdesta höyrysahan
1900-luvun alussa. Koska sahatavara täytyi toimittaa Kausalaan
junaan lastattavaksi, hän siirsi sahan vuonna 1908 Leininselälle
nykyiseen Sahanlahden rantaan. Hän rakensi sinne myös rautatien
Kausalaan. Sahatavaran ja sahan työntekijöiden kuljetuksen lisäksi
sillä toimi yhdysliikenne Kausalasta Leininselän
höyrylaivaliikenteelle. Henkilöliikenne kesti vain joitakin vuosia,
koska sille ei ollut yleisenliikenteen lupaa, ja siten matkustajia
ei voitu veloittaa matkasta.
Matti Multalan pääomat loppuivat, ja sahalla oli monia
omistajia, kunnes Pyörä- ja Puuteollisuus osti sen vuonna 1918.
Sahan yhteyteen liitettiin kauppamylly, ja uudeksi nimeksi tuli
Kausalan saha ja mylly. 1920-luvulla työvoimaa oli suhdanteiden
mukaan, mutta keskimäärin sahan ympärillä työskenteli yli sata
ihmistä. Kausalan saha olikin Iitin suurin työnantaja.
Tuotannoltaan se oli pitäjän suurin ja suurimpia Uudellamaalla.
Yhdessä hieman pienemmän Vuolenkosken sahan kanssa sahattiin
parhaimpina vuosina yli puoli miljoonaa tukkia.
Vuolenkosken saha suljettiin 1937. Kausalan saha sen sijaan oli
uusittu vuonna 1934. Se kuitenkin paloi maantasalle vuonna 1939.
Vain työväen asunnot säilyivät. Saha oli vakuutettu täydestä
arvostaan, mutta sodan vuoksi sen jälleenrakennus saatiin valmiiksi
vasta 1942. Vuolenkosken ja Mankalan voimalaitoksia ei vielä ollut
säätelemässä Kymijoen korkeutta, joten vuoden 1944 tulva runteli
sahan lautatarhaa pahoin. Sodan jälkeen 1946 saha siirtyi
Zachariassen & Co:n omistukseen, mutta jo 1947 se paloi taas.
Uusi saha automatisoitiin. Siitä huolimatta työvoimaa oli noin 200,
sillä Kausalan saha toimitti Neuvostoliittoon huomattavan määrän
puutavaraa sotakorvauksina.
1950-luvulla suurin osa Kausalan sahan tuotannosta meni
ulkomaanvientiin. Raakapuun saantivaikeuksista ja ulkomaanviennin
hiipumisesta johtuen sahalla oli tuotantoseisokkeja 1956, -57 ja
-67. Työntekijöiden määrä laski noin viiteenkymmeneen. Puu oli
pääsääntöisesti uittopuuta. Nippulautat avattiin Vuolenkoskella,
mistä tukit kulkivat virran mukana Kymijokea pitkin aina
Leininselälle asti. Siellä ne koottiin taas nipuiksi ja hinattiin
sahalle. 1960-luvulla uitosta luovuttiin, ja siirryttiin
autokuljetuksiin.
Vuonna 1973 Kausalan saha ilmoitti lopettavansa toimintansa
puunsaantivaikeuksiin vedoten. Erilaisia
jatkojalostusmahdollisuuksia esitettiin korvaamaan hiipuva
toiminta, mutta seuraavana vuonna Myllykoski Oy osti sahan ja
jatkoi sen toimintaa normaalisti. Lopullisesti toiminta loppui
1987. Rakennukset purettiin, ja vuodesta 1991 maa-aluetta on
puhdistettu kloorifenoleista kompostoimalla. Dioksiinipitoisuudet
ovat paikoin edelleen korkeat.
Lähteet:
- Olavi Anttila, "Iitin historia III", 2000
- Pauli Hyvönen. "Kausalan sahan vaiheita", Iitinseutu, n:o
41, 1.6.1998
- Pauli Hyvönen, Armas Kaartinen ja Antti Snell. "Kausalan
sahan vaiheita II", Iitinseutu, n:o 57, 21.9.1998
- Wikipedia-artikkeli
Kausalan–Leininselän rautatie
- Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lupapäätös KAS-2009-Y-285-114
(PDF)
Kätkön ensimmäinen kohde
Kätkön alkupiste johdattelee sinut Jokuen uljaan
urheilustadionin tuntumaan. Lähitalon asukasta ei tarvitse säikkyä.
Kätkö löytyy tien puolelta. Paikasta löydät apua alla oleviin
kysymyksiin. Tuo
CD-soitin mukanasi. Jos tiedät jo vastaukset, sinun ei
tarvitse pysähtyä tänne, vaan suuntaa jo seuraavalle pisteelle.
Toisen kohteen sijainti on
N60° 54.ABC', E26°
17.DEE',
missä A, B, C,
D ja E saat vastaamalla
kysymyksiin:
- A: Minä vuonna Iitin VPK:n Jokuen osasto on
perustettu?
- (6) 1928
- (3) 1934
- (1) 1936
- (8) 1939
- B: Kuka on tehnyt Jokuen kentän epävirallisen
10000 metrin juoksuennätyksen?
- (2) Paavo Nurmi
- (9) Viljo Heino
- (5) Lasse Virén
- C: Mikä urheilukentän lajeista oli joskus niin
suosittu, että peliväline oli jatkuvasti korjattavana?
- (1) Jalkapallo
- (5) Pesäpallo
- (7) Golf
- D: Kohdan B henkilö
osallistui kentän 60-vuotisjuhliin kunniavieraana. Minä vuonna tämä
tapahtui?
- (2) 1989
- (4) 1991
- (0) 1995
- (9) 2000
- E: Kuinka moni kilpailija palkitaan kentän
kisoissa lasten sarjassa?
- (8) Kolme parasta
- (4) Viisi parasta
- (6) Kaikki
Toinen kohde
Reitti toiselle purkille kulkee kylän nuorison joskus kauan sitten
suosiman mäenlaskupaikan läpi. Nykyisin touhu vaatisi pujottelua
metsässä. Täältä löydät rasian, jossa olevalla kuva-arvoituksella
selvität kätkön loppupisteen N60° 54.XXX', E26°
1X.XXX'. Tutustu kätkökuvauksen
historiikkiin, tai tuo se mukanasi. Kätkölle ei kannata
tulla pimeällä tai räntäsateessa. Todellista jästivaaraa ei ole,
vaikka marjastajaan tai sienestäjään saatatkin törmätä. Hyvällä
säällä liikkuminen on turvallisempaa, ja kätköpurkissa oleva
tehtävä on paljon mukavampi ratkaista.
Loppupiste
Loppupiste sijaitsi aluksi entisen Kausalan sahan alueella.
Nykyisin sitä ei kannata etsiä sieltä, vaikka olisitkin ratkaissut
tehtävän kakkospistellä väärin sille alueelle. Matkalla purkille
saatat nähdä vilauksen kompostointikentän alueesta, ja et ole
kenenkään tiellä, jos pysäköit entisen ruokalan edustalle.
Ruokalasta ei ole maastossa mitään merkkejä jäljellä. Viimeiselle
purkille johtaa heikosti erottuva polku, joten saatat huomata sen
vasta paluumatkalla.
Kätkön tulevaisuus
Tämä kätkö ei tule olemaan pitkäikäinen. Joskus lähivuosina alkava
valtatie 12:lle tehtävä uusi linjaus ja Sahanrantaan tuleva
karavaanarialue muuttavat maisemaa kätkön pisteiden ympäristössä.
Kätkö tullaan siis todennäköisesti arkistoimaan viimeistään vuonna
2012.
Yhteenveto
Kätkön löytääksesi tarvitset:
- CD-soittimen
- Kätkökuvauksen
Jos tulet kaukaa eikä sinulla ole esimerkiksi CD-soitinta
mukanasi ja haluat välttämättä etsiä tämän kätkön, ota yhteyttä
kätkötiedotteessa annettuun puhelinnumeroon. Onnea etsintään.