GC6Z6G3 2. multi - Jooseppi Sajaniemi (Multi-cache) in Finland created by Enial

This cache has been archived.

Enial: Juupas-eipäs-keskustelua itseni kanssa, mitä teen omille Mikkelin kätköille muuton takia. Mies lauloi Jope Ruonansuu laulua "...muutan kirjani Turkuun..". Siellä olemme. Päätin arkistoida yhtä lukuunottamatta, joka on tavallaan yhteinen kätkö. Se menee adoptioon.

Tällä arkistoinnilla vapautuu mukavasti parkkipaikkojen vieressä olevia kätkön paikkoja... tai ei ainakaan hirveästi tarvitse kävellä.

Voip olla, että joku kätkö voi saada vol.2-osan.

Kiitän kaikkia kätköilijöitä, jotka kävivät kätköilläni. Osa on saanut mukavasti hyvää palautetta, joista erityiskiitos.

GC6Z6G3 ▼

A cache by Enial Message this owner

Hidden : 1/11/2017

Difficulty:

Terrain:

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Olen asunut reilu 10 vuotta Mikkelissä ja joitakin asioita on tullut bongattua vuosien varrella. Hassuja! Ihmetystä herättäviä! Minulle merkityksellisiä! Ajattelin tehdä niistä erilaisia multekätköjä.

Suurmiesten kadut tuntuvat olevan yhden korttelin mittaisia. Presidentti Kekkosella on Kampissa Urho Kekkosen katu. Kekkoset asuivat sillä kadulla ennen Kekkosen presidenttiyttä. Mutta kukas se tämmönen mies on, jonka nimi ei edes nimikylttiin kokonaisuudessaan mahdu ”Joos.Sajaniemen katu” ja kadunpätkä on tuskin enempää kuin stadion suoran mitta. Mies on kotona puhunut Antti Sajaniemestä, lienee samaa sukua – Joosepin pojanpoika ja kuvataiteilija.

Jooseppi Sajaniemi

Hämeen wiki ja Mikkelin Seutu wiki valistivat:
Jooseppi Aleksanteri Dahl (21.3.1872 Loppi - 10.2.1945 Mikkeli) oli Lopen Sajaniemen kylän sepän poika, joka otti itselleen kotikylänsä Sajaniemen nimen. Jooseppi Sajaniemi oli naimisissa 1902–1926 Lyyli Amanda Tenlénin (k. 1926) kanssa ja vuodesta 1930 Helvi Kääriäisen kanssa.

Sajaniemi aloitti koulutiensä Lopen ensimmäisellä kansakoululla, Heikkilän koululla. Hän valmistui ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta vuonna 1893 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon, pääaineina suomen kieli ja historia, vuonna 1899. Koulutoverina hänellä oli Hämeenlinnassa mm. Larin-Kyösti, joka vietti paljon kesiään Joosepin kotona Sajaniemen Marttilassa, josta pojat tekivät pyöräretkiä pitkin Etelä-Hämettä, erään kesän kiertueella he esittivät pieniä näytelmiäkin. Sajaniemi toimi juhlissa ja iltahuveissa viulunsoittajana, kuoronjohtajana, näyttelijänä ja puhujana. Kevätlukukauden 1896 hän opetti Lopen Salon koulussa ja pääsi vuonna 1902 Forssan Yhteiskoulun johtajaksi. Hän vaikutti laajasti Forssan seudun sivistys- ja seuratoimintaan ja perusti Santeri Nuortevan kanssa Forssan Sanomat ja oli sen päätoimittajana, suurlakkoviikolla 1905 toimi Forssassa lakon päätoimikunnan puheenjohtajana ja pääohjaajana; ylläpiti oppilaiden keskuudessa sekakuoroa ja viuluyhtyeitä, hänen toimestaan kerättiin museoesineitä koulun suojiin.

Vuonna 1907 Jooseppi Sajaniemi kutsuttiin Mikkelin Yhteiskoulun johtajaksi. Ensimmäisinä tehtävinään Jooseppi Sajaniemellä oli kannatusyhdistyksen varain kartuttaminen ja koulutalon rakennuttaminen. Oman toimensa ohella hän toimi mm. toverikunnan kuraattorina 1907-1940, ohjaten oppilaitten taiteellisia harrastuksia. Mikkelin musiikinystäväin Yhdistyksen ylläpitämän Mikkelin amatööriorkesterin riveissä hän soitti vuodesta 1908 lähtien, toimien e.m. yhdistyksen johtokunnan varapuheenjohtajana vuodesta 1938.

Perustuslaillisen sanomalehti Suur-Savon (sittemmin Länsi-Savo) ja sen kirjapainon osakeyhtiön johtokunnan jäsen vuodesta 1908, saman yhtiön omistaman kaunokirjallisen viikkolehti Vipusen päätoimittaja 1910-1916, jolloin sensuuriviranomaiset sen lakkauttivat.

Mikkelin Kotiteollisuusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja 1913-1918, kotiteollisuusmyymälä Osakeyhtiö Kotipajan perustaja ja johtokunnan puheenjohtaja 1914-1918. Mikkelin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1928, toimittuaan sitä ennen valtuuston ja sen erikoisvaliokuntien sihteerinä, Mikkelin läänin kuntien yhteisen piirimielisairaalan rakennustoimikunnan sihteeri 1914-27, laatien piirimielisairaalain rakentamista käsittelevän historiikin sekä läänin mielisairaanhoitoa koskevan mietinnön. Edelleen Sajaniemi toimi kaupungin kansakoulun johtokunnan jäsenenä, Mikkelin läänin vaalipiirin keskuslautakunnan jäsenenä ja sihteerinä sekä presidentin valitsijamiehenä. Yksityisoppikoulujen opettajain järjestön keskushallituksen jäsen hän oli vuodesta 1912, opettajaneuvoston oppikouluosaston yksityisoppikoulujen valitsema edustaja, Suur-Savon nuorisoseurojen keskusseuran johtokunnan jäsen, edellisen perustaman Mikkelin museon johtokunnan jäsen. Suomen Nuoriso-opiston johtokunnan jäsen Sajaniemi oli vuodesta 1936, Mikkelin kansalaisopiston johtaja vuodesta 1921, ohjaten itse sen taiteellisten harrastuspiirien toimintaa. Hän oli lahjakas kansansivistysmies ja taitava, innoittava opettaja. Vuodesta 1918 oli Sajaniemi myös kesänviettopaikkansa, Mikkelin Vanhamäen harrastustoiminnan johtava hahmo.

Jooseppi Sajaniemen runsas kirjallinen tuotanto koostuu enimmäksi osaksi puheista, lauluista, runoista ja sanomalehtikirjoituksista. Sajaniemen tunnetuimmat laulut ovat Lounais-Hämeen laulu ja Suur-Savon laulu. Tämän lisäksi hän on kirjoittanut mm. kirjasen "Suomen sodan aikaisia sotatietoja Tammelan pitäjästä", katkelmia Jokioisten ja Tammelan pitäjäin sukuoikeustilojen vaiheista sekä osia Kalevalan selitysten nimiluettelosta. Kalevala oli muutoinkin hänen suuren kiinnostuksensa kohteena. Kotiseutu Loppi säilyi mielessä rakkaana ja Heikkilän koululle hän kirjoitti monikymmensäkeisen juhlarunon koulun täyttäessä 70 vuotta.

Jooseppi Sajaniemi opittiin tuntemaan isänmaanystävänä, joka suurella innolla opetti nuorisoa rakastamaan maatansa, sen kieltä, kulttuuria ja historiaa, sekä myös tinkimättömänä raittiusmiehenä.

Jooseppi Sajaniemen katu avattiin Mikkelissä vuonna 1993. Sajaniemen suvussa on runsaasti taiteellisesti lahjakkaita jälkeläisiä (musiikki, kuvaamataiteet). Kuvataiteilija Antti Sajaniemi (s. 1931) on Jooseppi Sajaniemen pojanpoika. (visit link) ja (visit link)

Edit 31.8.2017: Kätkö on kahden pisteen multi. Pisteiden välimatka on noin kaksi kilometriä. Aiemmin boguksessa ollut lyhtypylväs on poistettu. Uusi bogus on noin 10 m pylväästä. Harmaassa peltikaapissa on pienessä valkoisessa kyltissä mustalla kolminumeroinen luku DEF. Näitä numeroita käytetään pohjoisen ja itä naattien laskemisessa.

Kätkön koordinaatit ovat 61° 41.XXX ja 27° 13.YYY

XXX = 995 -FED
YYY = DEF + 171

Parkkipaikat löytyvät niin ykköspisteellä kuin kakkospisteellä.

Additional Hints (Decrypt)

Chhffnuna Fr yhhenn

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)