Sarjan muut kätköt ovat:
s/s Ahvensalmi
s/s Viitaa
s/s Henttu
Koukunjoen Höyryvenhe on bonuskätkö
Etsi sarjan neljä kätköä niin löydät viidennen bonuskätkön.
Täältä löydät tarvittavan tiedon bonuskätköä varten. Laske
monestako alapäästä kiinnitetystä rautalangasta R viereinen teos on
taivutettu. A=(R/6)+1. Tämä vihje siksi, jos jästit ovat
hävittäneet ko. mikron.
You must find four cache then you can find the bonuscache. How
many bended steelbars R are in the model nearby (fastened from
bottom ). A=R/6+1
_____________________________________________________________________________________________________
Lähdemme liikkeelle Iisalmen Paloisvirran laiturin läheisyydestä.
Kätköltä näet laiturille ja voit kuvitella siinä höyryvenheen jo
tekemässä lähtöä kohti yläjuoksua. Vielä 1900-luvun alkupuolella
vesireitti oli teiden huonon kunnon vuoksi tärkein kulkureitti
Hernejärveltä Iisalmeen. Kesällä kaupunkiin päästiin kätevästi
veneellä ja talvella kuljettiin jäitä pitkin hevosella. Hernejärven
reitti sai ensimmäisen matkustajalaivansa nimeltä ”Viitaa I” vuonna
1904. Sen rakennutti rannassaan Viitaan Lyyrassa asuva
maanviljelijä Paavo Lyyra. Koneen laittoi iisalmelainen
seppämestari Kalle Smedberg. ”Viitaa I” kulki Viitaanjärven ja
kaupungin välillä, sillä kivikkoinen ja matalavetinen Pitkäkoski ei
päästänyt laivoja kauemmaksi. Kun kosken yläpuolisella
Hernejärvellä tarvittiin tiheän ranta-asutuksen vuoksi omaa
matkustaja-alusta, rakennutti Lyyra 1906 sinne soveltuvan
moottorialuksen ”Viitaa II”. Kun reitti Iisalmesta Hernejärven
perukoille kannatti hyvin, järjesti Ihotunlahden kauppias ja
suurmaanomistaja Juho Kaarakainen hankkimansa laivat ”Ahvensalmi”
ja ”Henttu” kilpailemaan Lyyran kanssa samalle reitille. Vuonna
1912 Kaarakainen sai vuorostaan kilpailijan paikkakuntalaisten
perustamasta Koukunjoen Höyryvenhe Oy:n (25.4.1912-31.10.1980)
höyrylaivasta ”s/s Pitkäkoskesta”. Seuraavana vuonna Kaarakainen
möi yhtiölle laivansa, josta suurempi ”Hernejärvi II” muutettiin
liikennöimään Ihotunlahden ja Pitkänkosken välillä ja pienempi
myytiin toisille omistajille. Hernejärven reitin liikenteen
vilkastuessa ja vakiintuessa kaupunki rakensi vuosina 1910-11 sitä
varten kivisen satamalaiturin Paloisvirran pohjoisrannalle.
Laiturilla ”Pitkäkoski” purki aamuiset matkustajansa ja vei heidät
iltapuolella kotilaitureihinsa kesästä kesään 1949 loppuun saakka.,
jolloin se kannattomana lopetti toimintansa.
Kierrä kätkösarja yläjuoksua kohti / Travel to upper course
Ota oma kynä mukaan / Take own pen with you !)