Ennen nykyistä vuonna 1888 valmistunutta Raatihuonetta kaupungilla
oli kolme Raatihuoneeksi kutsuttua rakennusta. Ensimmäinen oli
vanhassa kaupungissa linnan pohjoispuolella ja toinen Kustaa III:n
nykyiselle paikalleen siirtämässä kaupungissa Saaristen koulun
tontilla.Hämeenlinnan järjestyksessään neljännen Raatihuoneen
tontin määritteli Carl Ludvik Engel kaupungin palon jälkeen, vuonna
1831 vahvistetussa asemakaavassa, torin etelälaidalle. Kaupunki
osti tontin vuonna 1849 ja kunnosti sillä olleen vanhan
puurakennuksen väliaikaiseksi, kolmanneksi raatihuoneeksi. Vasta
vuonna 1882 kaupunginvaltuusto perusti valiokunnan Raatihuoneen
rakennussuunnitelmaa valmistelemaan. Piirustukset ja kustannusarvio
tilattiin Tyrvännössä syntyneeltä lääninarkkitehti Alfred
Cawénilta, joka oli valtuuston jäsen ja valmisteluvaliokunnan
puheenjohtaja. Lopulliset rakennussuunnitelmat vahvistettiin
Keisarillisessa senaatissa vuonna 1885. Talo valmistui helmikuussa
1888.
Raatihuoneessa sijaitsivat juhla- ja valtuustosalin lisäksi
raastuvan ja maistraatin istuntosali, rahatoimikamari,
huutokauppasali, pormestarin ja kaupunginviskaalin huoneet,
poliisikamari ja kaupungin vankila. Pian valmistumisensa jälkeen
juhlasali oli kaupungin kulttuurielämän keskipiste,jossa
esiintyivät niin valtakunnan huipputaiteilijat kuin myös kaupungin
oma, vuonna 1926 perustettu näytelmäseura. Kun kirkon korjaustyöt
vuonna 1892 alkoivat, Raatihuoneen juhlasali oli seura
kunnallistenkin tilaisuuksien pitopaikka. Talon suojissa pidettiin
myyjäisiä, arpajaisia, kokouksia ja otettiin vastaan vieraita.
Kun maistraatti ja raastuvanoikeus vuonna 1984 muuttivat omaan
taloonsa ja kaupungin 350-vuotisjuhlavuosi 1989 oli lähestymässä,
tyhjentyneen, huonokuntoisen ja käytöltään epätarkoituksenmukaisen
Raatihuoneen tuleva kohtalo ja kunnostaminen oli tärkeä,
ajankohtainen ja ratkaisua vaativa asia. Kaupunginhallitus asetti
vuonna 1985 työryhmän suunnittelemaan Raatihuoneen tulevaa käyttöä
ja peruskorjausta. Maaliskuussa 1986 kaupunginvaltuusto hyväksyi
peruskorjauksen tilaohjelman ja luonnospiirustukset,joitten mukaan
Raatihuone kunnostettaisiin kaupungin omaksi juhlataloksi ja
edustustilaksi, johon sijoitettaisiin kaupunginvaltuuston
istuntosali ja ryhmäkokoustilat.
Rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 1987.Talon korjauksen
aikana paljastuneet koristemaalaukset ja niiden tutkiminen
hidastuttivat osaltaan korjaustöiden edistymistä. Peruskorjaus
valmistui vuoden 1990 maaliskuussa.
Osittainen tekstilaina Hämeenlinnan kaupungin sivuilta.