Naali Traditional Cache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(regular)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Luontokätkö Kaarinassa!
Naali (Alopex lagopus) eli napakettu, saamen kielellä njalla, on pohjoisen tundran laji, joka meillä elää avoimilla tunturipaljakoilla ja tunturisoilla. Naali on surullinen esimerkki siitä, kuinka käy eläinlajille, jota ei suojella tehokkaasti. Naali eli vielä 1800-luvulla Suomessakin varsin yleisenä, vaellellen satunnaisesti jopa Etelä-Suomessa. Turkulaisessa Åbo posten -sanomalehdessä kerrottiin 29. toukokuuta 1877 naalin vierailusta aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Kaksi päivää aikaisemmin oli etelänvaelluksella ollut vaihtopukuinen naali ammuttu Kakolanmäellä, kun se oli yrittänyt hiiviskellä pakoon eräästä puutarhasta. Naalin kohtaloksi muodostui sen kaunis turkki ja ihmisen turhamaisuus. Niinpä naali metsästettiinkin maastamme käytännössä sukupuuttoon. 1900-luvun alkuvuosina valkoinen naaliturkki oli suurinta muotia ja liiallisen pyynnin seurauksena naalikanta romahti muutamassa vuosikymmenessä. Naalin metsästäminen oli helppoa, sillä se on melko kesy ja utelias eläin, joka päästää ihmisen lähelleen.
Suomen uhanalaisin nisäkäs. Naali rauhoitettiin vuonna 1940 - mutta ehdottomasti liian myöhään. Nyt Lapin pohjoisimmilta rajoilta Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnista, voidaan laskea vuosittain kymmenkunta naalia, jotka kaikki ovat "turisteja". Sillä viimeisin pesintä Suomen puolelta on vuodelta 1996. Siten naali onkin nykyisin äärimmäisen uhanalainen (CR); rauhoitettu ja erityisesti suojeltava laji - Suomen uhanalaisin nisäkäs. Naalin ja kannan elpymisen uhkiksi epäillään ilmaston muutoksia, tunturialueen ravintotilanteen huononemista, ketun yleistymistä tuntureilla, tauteja ja geneettistä rappeutumista.
Lisääntyminen:
Naali tulee sukukypsäksi jo ensimmäisenä elinvuotenaan ja on pääsääntöisesti yksiavioinen. Naali lisääntyy vain hyvinä pikkujyrsijävuosina - siis joka kolmas taikka neljäs vuosi. Naalin pariutumisaika on maaliskuussa. Naaras synnyttää toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alkupuolella tavallisesti 3 - 12 poikasta, mutta voi saada kerralla jopa 19 poikasta. Kuolleisuus on kuitenkin suuri sekä poikasten että aikuisten keskuudessa. Aikuisikään selvinneiden naalien keskimääräinen elinikä on vain kolme vuotta.
Naalin monimutkaiset pesäluolastot sijaitsevat yleensä koivurajan yläpuolella hiekkakumpareissa tai kivilouhikoissa. Naaraan ollessa pesässä pentuineen, huolehtii uros ruuan tuonnista. Noin kuukauden ikäisinä pennut uskaltautuvat tutkimusretkille ulos pesästään, ja tällöin myös naaras alkaa huolehtia perheen ravitsemuksesta yhdessä uroksen kanssa.
Naalin tulevaisuus
Koko Pohjois-Fennoskandiassa tuntureilla elävien naalien kohtalo ja tulevaisuus näyttää synkeältä. Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteinen naalikanta oli 1900-luvun viimeisinä vuosina yhteensä noin 140 yksilöä - niistä Ruotsissa noin 60 ja Norjassa 50. Kuolan niemimaalla laji voi hieman paremmin; siellä naaleja on vähän alle tuhat. Kaikkein elin-voimaisimmat naalikannat ovat Islannissa ja Huippuvuorilla - ehkä siksi ettei näillä saarilla ole lainkaan kettuja, jotka kilpailevat naalien kanssa elintilasta. Islannin talvikannan suuruudeksi arvioidaan noin 4000 yksilöä, ja siellä pyydetään vuosittain keskimäärin 1500 aikuista ja 1500 nuorta eläintä. Muualla maailmassa Pohjois-Kanadan ja Grönlannin naalikannat ovat edelleen elinvoimaisia.
Ilmaston lämpeneminen uhkaa naaliakin - kettu on valloittanut naalimaan
Mitä pohjoisempana, korkeammalla, karummassa ja kylmemmässä maisemassa ollaan - sitä suuremmat mahdollisuudet on naalilla. Kettu ei selviydy yhtä hyvin kylmyydessä kuin naali - mutta syrjäyttää naalin lajien välisessä kilpailussa siellä, minne saapuu. Paksun talviturkkinsa ansiosta naali joutuu kohottamaan aineenvaihduntaansa eli kuluttamaan ylimääräistä energiaa vasta yli 40 asteen pakkasella. Kettu joutuu turvautumaan lisälämpöön jo lämpötilan laskiessa alle -10 C-pakkasasteen. Jo kahden asteen nousu kesälämpötilassa - 13:sta asteesta 15:een - muuttaa naalialueen kettualueeksi. Näin maapallon keskilämpötilan kohoaminen tietää sitä, että naalille riittävän kylmät ja ketulle liian kylmät alueet Suomesta ovat hupenemassa olemattomiin. Lämpötilan kohoaminen viime vuosisadan aikana on aikaansaanut jo sen, että jos naalialue esimerkiksi sata vuotta sitten alkoi tunturissa 600 metrin korkeudelta - niin nykyisin, lämpenemisen jälkeen se alkaa vasta yli 900 metrissä. Ketut ovat Suomessa aiemminkin jolkotelleet myös tunturissa, mutta lisääntymispuuhissaan ne ovat pysytelleet puurajan alapuolella. 1980-luvulla punaturkit alkoivat levittäytyä myös paljakalle pesimään ikivanhoissa naalien kaivamissa luolissa. Nyt ketut ovat naalimaan valtiaita. (Petri Nummi).
Pieni polku lähtee koordinaateita 60.23.990 / 022.18.371
Additional Hints
(Decrypt)
Xvira nyyn!