Kauhajoen kapinan ja sitä seuranneen koston tapahtumat
sijoittuvat 8. -12.7.1808 arkistolähteenä mm. Kauhajoen
kirkonarkiston kuolleitten ja haudattujen luettelot. Kauhajoelle
tuli heinäkuun alkupäivinä tieto että Ilmajoen Hannukselassa oleva
venäläisten hallussa oleva muonavarasto siirrettäisiin.
Odotettavissa oli että varasto siirrettäisiiin Venäjän armeijan
marssi suunnan mukaan Kurikan ja Kauhajoen kautta Lapväärttiin.
Matkalla varasto olisi tuhottava armeijan ja talonpoikien
yhteisvoimin. Lähin suomalainen armeijaosasto oli tuolloin majuri
Carl von Otterin johtamana Isossakyrössä.
Venäläiset lähtivät kuormastoineen liikkeelle Ilmajoelta
torstaina 7.7.1808. Pääkuormastoon kuului n. 70 hevoskuormaa,
saattajina oli 50 sotilasta. Majuri von Otterin sotilaat eivät
olleet vielä saapuneet talonpoikien avuksi, ja nämä joutuivat liian
vähälukuisina seuraamaan sivusta, miten kuormasto rauhassa kulki
Kurikasta kohti Kauhajokea ja Kristiinaa.
Venäjän jälkikuormasto johon kuului 13 kuormaa vartijoinaan
upseeri ja 10 miestä, lähti liikkeelle myöhemmin samana päivänä.
Saattue joutui yöpymään Kauhajoella Harjan talossa. Päivän aikana
Harjankylään oli kerääntynynyt noin sata puutteellisesti
aseistautunutta talonpoikaa. Yön aikana kuormaston vetohevoset
päästettiin karkuun. kun aamulla venäläiset alkoivat vaatia uusia
hevosia, talonpojat hyökkäsivät heidän kimppuun. Syntyneessä
kahakassa yksi venäläinen haavoittui kuolettavasti. Hänet
löydettiin myöhemmin kuolleena.
Eripuolilla Kauhajokea tehtiin kuormaston ryöstöyrityksiä
talonpoikien toimesta. Isostakyröstä von Otterin osastosta avuksi
tulleet kapteeni Ugglan johtamat sotilaat ja heihin liittyneet
talonpojat eivät ehtineet ajoissa Kauhajoelle kuormaston
tuhoamiseksi.
Murhayön nimen on saanut sunnuntain 10.7. ja maanantain
11.7.1808 välinen yö jolloin Orlov-Dennisovin kasakat n.40 hengen
osasto teki kostotoimena suunnatonta hävitystä. Osasto ryösti ja
poltti tiloja sekä murhasi väkeä Kauhajoella aina heinäkuun loppuun
asti.