Ollinlokso on rakokivi Partalansaaren Karjulanmäellä.
Parkkipaikalta on lyhyt matka kävellä rakohalkeamalle. Lasten
kanssa kätköillessä tulee olla erityisen varovainen, ettei kukaan
vahingossa tipahda syvään halkeamaan. Myös talvella lumien aikaan
tulee olla äärimmäisen varovainen, ettei käy samoin kuin Ollille.
Kätkö ei ole halkeamassa vaan lähistöllä.
Kyltti Ollinloksolla kertoo seuraavaa:
"Ja siellä on kummallinen rakokivi järvessä."
Sen rakokiven luona ennen muinoin Karjulanmäen ja tämän tienoon
ensimmäinen asukas Olli Karju tavoitti hiihtäen takaa-ajamansa
suden, joka oli yrittänyt syödä hänen pikkupoikansa Karin, ja Olli
lävisti nuolella suden jalan, mutta kolmijalkaisenakin susi
konttasi vielä jään yli Sarkaniemen korkeimmalle kalliolle.
Siellä Olli taas tavoitti sen, juuri kun susi alkoi laskeutua
rinnettä, mutta samassa kuului humahdus ja Olli ja susi putosivat
pettävän lumikatteen läpi syvään, jyrkkäseinäiseen kalliokuiluun.
Ja siellä on Olli tänäkin päivänä, täällä Ollinloksossa, mutta
poika pelastui suden hampaista jatkamaan Karjujen sukua täällä
Karjulanmäen kylässä.
Ollinlokso is a very deep crack in solid rock in Partalansaari.
Please be very careful when visiting the place with children or in
winter time. The cache is not in crack but near it.
The story about the Ollinlokso:
Olli Karju (Ollie Hog) was the first inhabitant of this area,
Karjulanmäki (Hoghill). Olli was chasing a wolf that was about to
eat Olli’s son Kari. He got the wolf by skiing and tried to kill it
with an arrow but he missed. The wolf broke its leg and ran with
three legs over the ice to the highest point of Sarkaniemi.
There Olli got the wolf again. But when the wolf started to run
down the hill both Olli and the wolf dropped through snow into the
deep and steep cliff shaft. And there lies Olli even today, in the
Ollinlokso. But the son, Kari, managed to avoid the wolf’s teeth
and continued the Karju’s family here in village of
Karjulanmäki.