Kallavuori on murrosvyöhykkeen reunalla kohoava kallioselännejakso,
joka korkeimmillaan kohoaa vajaan 60 metrin korkeuteen
merenpinnasta ja ympäristöstäänkin miltei 30 metriä. Alueen
pääkivilaji on pegmatiittigraniitti. Länsireunan jyrkänteet
rajautuvat jyrkkäviivaisesti rinteen tyvellä sijaitsevaan tiehen ja
peltoihin. Alueen sisäiset maisemat lakiosan kalliomännikköineen ja
länsireunan louhikkoisine jyrkänteineen ovat edustavia ja
tavanomaista erikoisempia. Länsireunan jyrkännepinnat ovat
voimakkaan rakoilun lohkomat ja louhikkoiset. Länsijyrkänteessä ja
laella on edustavia silokalliopintoja. Pohjoisosan jyrkänteessä on
komea halkeama, joka päättyy jyrkänteisen rinteen alla massiiviseen
suurilohkareiseen louhikkoon. Suurimmat siirtolohkareet ovat pienen
talon kokoisia.
Kallavuoren kasvillisuus ja eliölajisto ovat monipuolisia.
Kasvillisuuden vaihtelu ulottuu lakiosien karuista
kalliomänniköistä jyrkänteen aluslehtoihin. Kuivempien
tammilehtojen ohella tavataan tuoreempaa sinivuokko-käenkaalityypin
lehtoa, jossa kasvaa mm. pähkinäpensas, koiranheisi ja
lehto-orvokki. Louhikkoisilla kohdilla kasvaa pensaikkotatar. Laen
avokallioilla on edustavia poronjäkälä-kalliotierasammalkasvustoja
sekä melko runsaslajisia niittylaikkuja, joilla tavataan mm.
alueellisesti uhanalainen vuorimunkki sekä ruoholaukka ja
keltamaksaruoho. Länsijyrkänteiden tyvellä on kallio-onkaloiden
sammalkasvustoja, joiden harvinaisempia lajeja ovat
koloviuhkasammal ja aarnisammal. Alaseinämien ravinteisimmilla
kohdilla on kutrisammalen luonnehtimaa mesotrofista sammalistoa.
Harvinaisina lintuina alueella asustaa huuhkaja ja kangaskiuru.
Lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus
Kallavuoren aluslehto on seutukaavassa luonnonsuojelukohde. Muu
osa alueesta on suojeluprosessin alla - pääosa alueesta tullaan
suojelemaan luonnonsuojelulailla ja loput alueesta
maa-aineslailla.
Kallavuori-kohteita on neljä (vuori, lohkare, kolmio ja sora),
kaikki maastollisesti vaativahkoja. Jokaiselle purkille pääsee
melkein perille asti polkuja pitkin, kunhan löytää ne ensin.
Kuten kuvauksesta ilmenee, Kallavuorella on jyrkänteitä, railoja
ja rotkoja. Siitä syystä tänne ei kannata lähteä pimeällä eikä
liukkaalla.
Liikutaan kevyesti herkällä maaperällä! Ja tutustutaan
purkkien ohella myös tähän jylhään luonnonoikkuun!
Kuvia otetaan vastaan mieluusti.
Kuten yleiskuvauksesta ilmenee, pohjoisreunalla on varsinainen
lohkarepuisto, mutta tämä massiivinen lohkare on jäänyt erilleen
muista.
Kätkö sijaitsee lohkareen päällä. Olethan erityisen
kevytkenkäinen lohkareelle kiivetessäsi. Kasvusto on sammalta sekä
saniaista ja kestää kyllä kevyen astunnan. Tämä on kätkösarjan
herkin paikka ja tulen seuraamaan geroosiota sen ympäristössä. Jos
näyttää pahalta, purkki arkistoidaan.
Lohkareelle ei kannata kiivetä sen ollessa märkä. Ympäristönsä
mukaisesti lohkareessa on halkeamia ja kuiluja eli varovaisuutta
vaaditaan. Koira-attribuutista huolimatta sen nelivedolla ei pääse
perille asti eli koira alas parkkiin operaation ajaksi.
Ellei tätä purkkia halua noutaa muitten Kallavuoren purkkien
ohessa patikoiden, voi autolla ajaa Kallantietä ihan viereen.
Pellolle johtavaan liittymään mahtuu auto hetkeksi parkkiin.