Laitaatsillan telakka Traditional Cache
Thymallus Thymallus: Cache archived.
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
LAITAATSILLAN TELAKKA JA KONEPAJA
Kasvaneen tuotannon takia Gutzeit tarvitsi raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetukseen yhä enemmän aluksia. Jo 1900-luvun alussa yhtiö alkoi keskittää laivastoaan Laitaatsiltaan, jonne vuonna 1911 perustettiin konepaja; jo aiemmin siellä oli ollut pieni korjauspaja. Vuonna 1920 perustettiin lotjaveistämö, jolla vuosina 1920-38 rakennettiin kaksi tervahöyryä, 38 suurta lotjaa, 45 "eväskonttia", 40 kettinkilotjaa ja kuusi asuntolotjaa. Laitaatsillassa myös kunnostettiin yhtiön vanhoja aluksia. Oma voimalaitos Laitaatsiltaan rakennettiin 1925.
Laitaatsillassa työskenteli talvisin 150-350 miestä. Laivasto-osaston palveluksessa oli maailmansotien välisenä aikana parhaimmillaan töissä jopa 800-900 miestä. Laitaatsiltaan nousi oma asuinaluekin: yhtiöllä oli 22 asuinrakennusta, joiden 60 huoneistossa asui 260 asukasta. Omissa asunnoissaan asui lisäksi 142 ihmistä. Laitaatsillassa oli myös kolme kauppaa, kahvila ja kansakoulu. Alue liitettiin Säämingistä Savonlinnan kaupunkiin 1932.
Gutzeitin laivasto-osasto muodostettiin 1920. Osaston päälliköksi tuli insinööri Hugo Lakomaa, joka toimikin tehtävässä 1940-luvulle asti. Laivasto-osastoon kuului koko Enso-Gutzeit-Tornatorin Saimaan kalusto (esimerkiksi 1945 noin 220 alusta). Osaston tehtävänä oli kuljettaa yhtiön metsäosaston hankkimat puut selkävesien rannoilta tehtaille sekä kuljettaa muutkin raaka-aineet, valmiit tuotteet ja muut tavarat höyrylotjilla ja proomuilla Saimaalla. Lisäksi yhtiö kuljetti myös mm. Outokummun malmia. Vesiteiden merkitys puutavaran kuljetukselle oli korvaamaton: jos Gutzeitin kuljetukset olisi hoidettu rautateitse, olisi esimerkiksi vuonna 1938 tarvittu 143 000 junanvaunua.
Laivasto talvehti yleensä Laitaatsillassa, joka voimakkaan virran takia pysyi sulana ympäri vuoden. Siellä tehtiin myös alusten korjaus- ja huoltotöitä, joskin suuremmat korjaukset tehtiin Gutzeitin 1922 ostamalla Lypsyniemen konepajalla.
Sota-aikana evakuoinnit ja puolustusvoimien kuljetukset hoidettiin pitkälti metsäyhtiöiden proomuilla. Sodan seurauksena yhteydet kanavan kautta Suomenlahdelle katkesivat, isot metsäalueet jäivät rajan taakse samoin kuin mm. Enson tehtaat. Useita yhtiön aluksia jäi Laatokalle ja Ääniselle.
Sodan jälkeen autot ja junat vähensivät uiton suhteellista osuutta kaukokuljetuksissa. Uittoyhdistysten merkitys kasvoi ja yhteisuitto yleistyi. Hinaukset lisääntyivät vielä 1950-luvulla selvästi, mutta hinaajien määrä ei kuitenkaan kasvanut, koska alusten dieselöinnillä ja potkuritunneleilla hinaajien tehoja pystyttiin nostamaan. Lauttakoot kasvoivat huomattavasti: 1920-luvulla lautan keskikoko oli 5000 pinokuutiota, 1970-luvulla 26 600 pinokuutiota. Suurimmassa hinatussa nippulautassa oli puuta noin 105 000 pinokuutiota.
1960-luvun puolivälissä luovuttiin höyryvoimasta ja siirryttiin moottorihinaajiin. Miehistöä ei tarvittu enää yhtä paljoa kuin höyrylaivoissa. Laitaatsilta olikin 1960-luvun lopulla höyrylaivojen hautausmaa. Yhtiö muuttikin parhaimmat aluksensa moottorihinaajiksi, romutti osan ja myi osan yksityisille ostajille. Saimaalla onkin yhä useita vanhoja Gutzeitin hinaajia yksityisomistuksessa. Viimeinen tervahöyry (Wenno) myytiin 1972.
1970-luvulla telakan toiminta laajeni huomattavasti, kun metsäyhtiöille tehtiin hinaajia ja muille tilaajille pienaluksia. Vuosikymmenen lopulla Laitaatsillan laivanrakennus alistettiin kustannussyistä Lypsyniemen konepajan alaisuuteen ja 1980-luvulla laivanrakennus siirrettiin Laitaatsillasta Lypsyniemeen. Laitaatsillassa keskityttiin laivojen huolto- ja korjaustöihin. Samaan aikaan uiton merkitys väheni, koska puutavara haluttiin saada nopeasti tehtaille. Keväällä 1983 yhtiö luopuikin omasta uittotoiminnasta ja myi useimmat hinaajistaan yksityisyrittäjille (usein yhtiön entisiä työntekijöitä). Laivasto-osaston toiminta loppui 1985. Telakkatoiminta on jatkunut, viimeksi Laitaatsillan Telakka Oy:n suojissa.
Nykyisin alueella telakkatoiminnasta vastaa Laitaatsillan Telakka Oy.
Portissa lukee "asiaton oleskelu kielletty", mutta kyltti on vanhoja peruja ja kätkö sijaitsee nykyisellä veneiden talvisäilytys/satama-alueella.
Additional Hints
(Decrypt)
Löinegvwn