Kurkimäen asemarakennus tehtiin samoilla tyyppipiirustuksilla
vuosina 1887–1889 kuin Seinäjoelta Ouluun johtavan rautatien
pysäkkirakennukset. Asema valmistui samana vuonna kun Savon rata
avattiin liikenteelle eli vuonna 1889, jolloin rata ulottui
Kuopioon saakka. Vuonna 1906 rakennusta on laajennettu
poikkipäädyllä, suunnittelijana arkkitehti Bruno Granholm. Myös
makasiinirakennus on Granholmin suunnittelema.
Yhtenäisen miljöön muodostavat asema- ja makasiinirakennusten
lisäksi 1930-luvulla valmistunut tiilinen vesitorni sekä
asuinrakennus ulkorakennuksineen sekä vanha asemapuisto. Kurkimäen
asema jäi pois käytöstä 1970-luvulla, jonka jälkeen päärataa on
siirretty noin 50 metrin päähän vanhasta laiturista. Kurkimäen
kylän asutuksen kasvua edesauttoivat nopea rautatieyhteys Kuopioon
sekä maantieyhteys Karttulaan. Asemanseudulla toimi myös matkakoti
ja ravintola sekä osuuskauppa, meijeri ja mylly.
Kurkimäen asema-alue rakennuksineen näkyy parhaiten rautatien
ylittävältä, Kurkimäkeen johtavalta maantiesillalta. Kurkimäen
asemanseudun rakennukset muodostavat eheän miljöökokonaisuuden
vesitorneineen ja ne yhdessä ovat maakunnallisesti merkittävää
kulttuuriympäristöä.
1) RAKENNUS N62 46.378 E27 31.009
Laske rakennuksen ovi-aukkojen = O ja ikkuna-aukkojen = I määrä,
ikkunan yläpuolella pystyssä olevien tiilien määrä = Y ja
rakennuksen vaakasuoraan muurattujen tiilikerrosten määrä = T
(pyöristä luku T tasakymmeniksi)
2) KYLTTI N62 46.422 E27 30.949
Mikä luku on maalattu kylttiin = K
3) SUORAKAITEEN MUOTOINEN KYLTTI N62 46.430 E27
30.899
Mikä VPP koodi = V
Kätkö sijaitsee pisteessä N62 46.xxx E27 30.yyy missä
xxx = 5*K + 4*Y - 4*O
yyy = 8*T + 3*V + 2*I