Haminan rauhassa vuonna 1809 Ruotsin kuningaskunnan kahdeksan
itäistä lääniä, jotka tunnettiin myös yhteisnimellä Suomi, olivat
siirtyneet Venäjän keisarikunnan alaisuuteen autonomiseksi
suuriruhtinaskunnaksi. Tilanne muuttui vuoden 1917 keväällä, kun
Venäjän tsaari Nikolai II syöstiin vallasta. Suomen eduskunta
nimitti kymmenmiehisen perustuslakikomitean valmistelemaan
ehdotusta Suomen hallitusmuodoksi, koska syntyneessä valtatyhjiössä
ei ollut täyttä käsitystä siitä kenelle valta Suomessa nyt ja
vastaisuudessa kuuluisi. Komitean puheenjohtajaksi nimitettiin
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Kaarlo Juho
Ståhlberg.
Vaikeissa oloissa toimineen komitean jäsenistä osa jättäytyi
ristiriitojen keskellä pois työskentelystä. Elokuussa 1917 komitean
ydinryhmä, johon kuuluivat puheenjohtaja Ståhlbergin lisäksi
anjalalainen professori ja vapaaherra Rabbe Axel Wrede sekä
virolahtelaislähtöinen juristi Anton Kotonen, kokoontuivat parin
viikon ajaksi Wreden kotiin Wredebyn kartanoon Anjalaan
viimeistelemään hallitusmuotoehdotuksen tekstiä.
Lakiehdotus pohjautui valtioyhteyteen Venäjän kanssa ja se oli
tarkoitus esitellä helmikuun vallankumouksesta asti Venäjää
hallinneelle väliaikaiselle hallitukselle. Lakitekstiä jouduttiin
kuitenkin muokkaamaan, kun bolševikkien kansankomissaarien
neuvosto saman vuoden syksyllä kaappasi vallan väliaikaiselta
hallitukselta. Lokakuun vallankumouksen jälkeen 4.12.1917 Suomen
senaatti antoi eduskunnalle itsenäisyysjulistuksen sekä ehdotuksen
Suomen hallitusmuodoksi, jonka perustan komitean ydinryhmä oli
Anjalassa elokuussa laatinut.
Eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi kaksi päivää myöhemmin
6.12.1917, mutta hallitusmuoto hyväksyttiin vasta monien vaiheiden
jälkeen 17.7.1919. Siinä välissä ehdotus koki vielä useita
muutoksia. Väliin mahtui sisällissodan lisäksi monarkistien, joihin
kuului myös perustuslakikomitean anjalalaisjäsen R.A. Wrede, ajama
hanke Suomen kuningaskunnasta. Suomen hallitsijaksi ehdittiin jo
nimittää saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl, jolle
pakinoitsija Olli eli Väinö Nuorteva humoristisesti ehdotti nimeksi
Väinö I. Tasavaltalaiset veivät kuitenkin lopulta kiistassa voiton,
ja niin hallitusmuotoon kirjattiin tunnettu lause: "Valtiovalta
Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut
eduskunta." Perustuslakikomitean puheenjohtajana toiminut Ståhlberg
valittiin 25.7.1919 Suomen tasavallan ensimmäiseksi
presidentiksi.
Anjalan Wredebystä alkunsa saanut vuoden 1919 hallitusmuoto oli
Suomen ensimmäinen perustuslaki. Rinnalleen se sai vuosien saatossa
kolme muutakin perustuslakia; vuoden 1922 lain
valtakunnanoikeudesta ja ns. ministerivastuulain, sekä vuoden 1928
valtiopäiväjärjestyksen. Vuonna 2000 nämä neljä perustuslain
tasoista lakia korvasi yksi yhtenäinen perustuslaki.
Koordinaatit johdattavat sinut Wredebyn kartanoon johtavan tien
varrelle, ns. komendantintalon edustalle, josta löydät kiveen
kiinnitettynä vuoden 1919 hallitusmuodon laatimisen muistolaatan.
Laske laatassa olevien ruusukkeiden määrä. Kätköpurkki löytyy, kun
kuljet annetusta pisteestä 38 metriä suuntaan N°, jossa N = 45 x
ruusukkeiden määrä.
Pysäköintitilaa löytyy runsaasti Wredebyntien varresta aivan
kätköpaikan läheisyydestä. Komendantintalon takaa avautuu jonkin
verran puuston varjostama näköala Kymijoen Susikoskelle.