Kaunissaari Traditional Cache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(regular)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kaunissaari on luonnoltaan ja historialtaan erikoislaatuinen saari Eurajoella, Olkiluodon pohjoispuolella.
Antti Ahlström perusti Kaunissaareen höyrysahan vuonna 1874. Sahan myötä saareen muodostui teollisuusyhdyskunta, jonka väkiluku kasvoi tasaisesti. Enimmillään asukkaita oli vuonna 1915, jolloin saaren asukasluku oli 313. Kaunissaaren asukkaista valtaosa työskenteli sahalla ja satamassa.
Saha perustettiin Kaunissaareen, koska siellä oli erinomainen luonnonsatama, josta johti hyvä väylä avomerelle, lähiseudulla oli runsaasti hyödyntämiskelpoisia metsävaroja ja Eurajoki tarjosi uittoväylän raaka-aineen kuljettamiseen. Koska asfalttipäällysteisiä teitä, moottorikäyttöisiä ajoneuvoja tai työkoneita ei tuolloin vielä ollut, piti teollisuuslaitokset sijoitella luonnon tarjoamien kuljetusmahdollisuuksien mukaan. Kaunissaaren satamassa voitiin lastata yli viiden metrin syvyydessä uivia laivoja. Sahatoiminta loppui Kaunissaaressa vuonna 1923, koska kohtuullisella kuljetusetäisyydellä sijaitsevat Ahlströmin omistamat hakkuukypsät metsät loppuivat.
Kaunissaari on jo pitkään ollut suosittu luonto- ja virkistysretkeilyn kohde. Eurajoen kunta osti Kaunissaaren Ahlström Oy:ltä vuonna 1997 ja kaavoitti sen virkistysalueeksi. Kauppaan saatiin valtion rahoitusta Kaunissaaren merkittävien luonnonsuojelullisten ja historiallisten arvojen takia. Nämä olisi menetetty, jos saari olisi kaavoitettu mökkitonteiksi. Vuonna 2004 saareen tehtiin merkitty polku, jonka varrella on Kaunissaaren luonnosta ja historiasta kertovia opasteita. Saaressa on retkeilijöitä varten kaksi laavua, neljä nuotiopaikkaa, katos ja neljä käymälää. Etelä- ja pohjoisrannoilla on hyvät laiturit. Pohjoisrannan laiturissa veden syvyys on kolmisen metriä, joten entiseen rahtisatamaan on helppo rantautua isommallakin veneellä. Sahan perustusten luota ja satamarannasta löydät pääesitetaulut, joissa on Kaunissaaren kartta. Karttaan on merkitty laavut, nuotiopaikat ja polut.
Retkeilijä voi yhä löytää Kaunissaaresta merkkejä menneestä teollisuustoiminnasta ja asutuksesta. Koska saaren ympäristöä ei asutuksen loppumisen jälkeen ole muokattu juuri lainkaan, on historiallinen kerrostuneisuus nähtävissä aitona ja autenttisena. Kaunissaari ei ole keinotekoinen ulkomuseo eikä historian opetuspuisto, vaan aito luonnonympäristö johon aika saa jättää jälkiään koko ajan.
Kaunissaaren helpoiten havaittavia asutuksen jäänteitä ovat rakennusten kivijalat ja muurien perustukset. Kivijalat on tehty pääosin porakivestä ja ne ovat suurimmaksi osaksi olleet melko korkeita. Kahdessa rakennuksessa, lamppuöljyvarastossa ja isännöitsijän navetan lantalassa, oli sementistä valetut perustat. Asuinrakennukset olivat kahden hellahuoneen levyisiä ja asuntoja oli talon kummallakin sivulla useita. Hellat olivat asuntojen sisänurkissa. Rakennusten ja asuntojen koosta saa hyvän kuvan saaren keski- ja länsiosassa olevia perustuksia tarkastelemalla.
Sahatoiminnan alkuaikoina jätepuuta läjitettiin saaren itäpuolella sijaitsevaan matalikkoon. Saarta onkin pidennetty noin 300 metriä jätepuun avulla. Jätepuusta muodostunutta itäosaa kutsutaan Risunokaksi. Risunokan itäkärjessä ja rannoilla on edelleen keltteistä muodostuneita alueita, joihin kasvillisuus ei ole juurtunut. Puut kaatuvat sahausjätteestä muodostuneessa maaperässä helposti. Lahopuusta muodostuneen orgaanisen maa-aineksen paksuudesta ja meriveden vaikutuksesta Risunokan eri osissa saa käsityksen tarkkailemalla alueen kasvillisuutta. Humuskerros ohenee ja metsätyyppi muuttuu karummaksi itäkärkeä kohden mentäessä. Risunokan ranta-alueilla viihtyvät tulvavaikutteista elinympäristöä sietävät lajit, kuten koivu ja tervaleppä. Märkyydelle arempia kuusia kasvaa vasta keskemmällä.
Satamarannassa on painolastimaan mukana tulleita vierasperäisiä kivilajeja, kuten piikiveä. Retkeilijöiden toivotaan jättävän kivet rannalle, jotta niistä olisi iloa vielä tulevillekin sukupolville. Painolastimaan joukossa olleet ulkomaiset simpukankuoret ovat jo kauan sitten siirtyneet retkeilijöiden kirjahyllyihin. Satamarannassa on näkyvissä myös jäänteitä laiturien paalutuksista ja arkkurakenteista. Satamalaituri oli korkea rakennelma, joka ulottui pitkälle veden ja ranta-alueen päälle. Pohjoisrannan kallioissa on yhä laivojen kiinnitykseen käytettyjä renkaita.
Kaunissaari kuuluu eteläisen Satakunnan arvokkaimpien luontokohteiden joukkoon. Sahatoiminnan päättymisen jälkeen se on saanut kehittyä rauhassa ihmisen juuri puuttumatta luonnon prosesseihin. Kaunissaareen on syntynyt poikkeuksellisen hieno ja monimuotoinen luonto, johon kuuluu monia vaateliaita ja harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Erityisesti lehto- ja niittylajistoa sekä harvinaisempaa kalkinsuosijalajistoa on paljon sekä kasvillisuudessa että sienilajistossa.
Kaunissaaressa on lähes kaikkia Suomessa tavattavia metsätyyppejä. Yleisimpiä saaressa ovat koivuvaltaiset lehdot ja lehtomaiset kankaat. Rannoilla ja keskiosan kosteikossa on tervaleppälehtoja. Pohjoisrannan avokallioita hallitsevat ikivanhat, kilpikaarnaiset männyt, jotka kasvoivat paikalla jo sahatoiminnan aikaan. Pääosa puustosta on kasvanut saareen sahatoiminnan loppumisen jälkeen. Koska lehtipuiden elinikä on suhteellisen lyhyt, on metsissä jo komeita lehtipuuvanhuksia.
Kaunissaaren keskiosassa on entisen torin kohdalla kaunis kallioniitty. Niityn kasvilajistoon kuuluu myös niin sanottuja painolastikasveja, jotka ovat tulleet Kaunissaareen ulkomailta purjelaivojen painolastimaan mukana. Saaressa on myös pieniä, luontaisia merenrantaniittyjä, joiden kasvillisuus on mielenkiintoinen.
Kaunissaareen pääsee (jos ei halua/jaksa uida Orjasaaresta) joko omalla veneellä tai kunnan omistamalla soutuveneellä, jota voi kysellä matkailuinfosta 044 3124 425.
Saaressa on hyvin runsaasti kyykäärmeitä ja maasto on paikoin haastavaa, joten käytä kunnon jalkineita.
Lisää Kaunissaaresta (visit link)
Additional Hints
(Decrypt)
Xääezr ghfxva cherr