Kymikunnan Voimistelijat (KKV) perustettiin vuonna 1930. Urheilu
oli suosittua työväen keskuudessa, ja 1930-luvulle olikin
tyypillistä, että jokaiseen kylään pyrittiin saamaan oma
urheiluseura. Iitissä oli enimmillään seitsemän urheilukenttää.
Kilpailuhenkeä pidettiin yllä järjestämällä kylien välisiä
urheilukisoja.
Aluksi KKV toimi Sitikkalan seuratalolla harjoittaen voimistelua
ja kuorolaulua. Alkuaikoina järjestettiinkin voimistelujuhlia,
joissa seuran kuoro myös esiintyi. Sittemmin voimistelu jäi pois
lajivalikoimista. Hiihto ja maastojuoksu on kuulunut KKV:n
lajivalikoimaan alusta asti. Toiminnan kehittämiseksi rakennettiin
yleisurheilukenttä, jossa mm. pelattiin pesäpalloa. Seuran
ensimmäisestä hyppyrimäestä voitiin tehdä 28 metrin hyppyjä. Vuonna
1937 Kymikunnan Voimistelijat sai järjestettäväkseen Lahden piirin
hiihtomestaruuskilpailut.
Kuuluisin KKV:sta urheilu-uransa aloittanut henkilö oli
kestävyysjuoksija Viljo Heino (1914-1998). Jo siirryttyään
edustamaan seuratasolla Karhulan Katajaisia, hän voitti EM-kultaa
1946 Oslossa 10000 metrin juoksussa. Heino myös edusti Suomea
Lontoon olympialaisissa 1948, piti hallussaan useita
maailmanennätyksiä ja vuonna 1949 hänet valittiin vuoden
urheilijaksi.
Kymikunnan Voimistelijat sai uuden hyppyrimäen Mankalan harjulle
vuonna 1951. Virallisesti se otettiin käyttöön vasta 1953.
Ensimmäiset suuremmat kilpailut saatiin, kun seura otti
järjestettäväkseen Lahden piirin mäenlaskukilpailut vuonna 1956.
Mäkiennätys on 40 metriä. Kuuluisin mäestä kisakuntonsa saavuttanut
urheilija lienee Pekka Ristola (s. 1928), joka edusti Suomea Squaw
Valleyn olympiakisoissa Yhdysvalloissa vuonna 1960 sijoittuen
yhdistetyssä neljänneksi. Huippu-urheilija uransa hän tosin teki
Sotkamon Jymyssä.
Vuonna 1958 Mankalan voimalaitos lahjoitti vanhan
saunarakennuksen. Rakennus purettiin ja koottiin uudelleen
talkoovoimin harjulle hiihtomajaksi. Rakennus jäi alkuperäisistä
piirrustuksistaan keskeneräiseksi, mutta seisoo vielä mäellä
palvellen esimerkiksi hiihtäjiä laturetkipäivinä. Hyppyrimäki on
purettu pois.
Vuodesta 1969 lähtien Kymikunnan Voimistelijat on ollut Iitin
Pyrinnön alaosasto. 1980-luvulla Suomen Hiihtoliitto halusi siirtää
tavoitteita kansallisten kisojen järjestämisestä kansainvälisen
menestyksen saavuttamiseen. Kisapaikkojen laatua haluttiin parantaa
määrän kustannuksella. Pienillä kyläseuroilla ei ollut resursseja
huippu-urheilijoiden valmentamiseen. Ne keskittyivätkin entistä
enemmän kuntourheilun ja lasten ja nuorten urheiluharrastuksen
tukemiseen.
Kätkö on "tavallista" kätkörasiaa suurempi, joten tänne voi
tuoda myös hieman kookkaampia reissareita. Auton voi jättää majalle
vievän polun päähän Siperianmäkeen. Kostealla säällä ja erityisesti
talvella auto kannattaa pysäköidä Marjokankaantien päähän
linja-autopysäkille. Pysäkkiä tuskin tarvitaan muuhun käyttöön.
Lisäksi voidaan mainita, että kätkö sijaitsee Saukkoreitin varrella
E6-10 siirtymävaellusreitillä.
Lähteet:
- Aimo Halila, "Iitin historia II", 1966
- Olavi Anttila, "Iitin historia III", 2000
- KKV:n 70-vuotisjuhlakokouksen pyötäkirja
- Paikallistieto