Kauramaan mylly vuonna 1917 otetussa valokuvassa. Kivellä
istuva valokuvaajan oppaana toiminut mies on nykyisen maanomistajan
isänisän veli Antti Perttola.
Historiaa lukiessa sitä jotenkin uppoutuu aikaan. Nyt pohtii,
miten helppoa nykyään onkaan ajella autolla paikalliseen Sokkariin,
Siwaan tai 24h huoltsikalle hakemaan se jauhopussukka ja pyöräyttää
pullaset, sämpylät ja leivät jos huvittaa. Voi napata maitopurkin
jääkaapista, lämmittää maidon ja alustaa pullataikinan. Tai ostaa
sieltä hyllystä valmiin vehnäspitkon, täyskärin tai ruisleivän.
Ennen sitä paineltiin hevospelillä matkojen päähän jauhattamaan
jauhot myllyissä myös karjalle, jotta sai sen maidonkin lypsettyä
pöytään... saati sitten ne jauhot leivontaan. Pitkiin
jauhatusmatkoihin suivaantuneet miehet pistivät oman myllyn pystyyn
Kaurakoskeen yli 160 vuotta sitten. Siitä on jäljellä vielä jotain
pientä.
Jätä autosi ehdotettuun parkkiin, ja ota vaikka jotakin purtavaa
matkalle kätkölle. Samalla voit muistella kunnioittaen esi-isiemme
jauhatusmatkoja. Pääset reippailemaan lähes perille Kaurakosken
rantaan suhteellisen hyvälaatuista yksityistietä pitkin.
Historiaa
Ratsutilallinen Juho Anttila Muikkulasta, talolliset Eerikki
Kestikievari Kausalasta ja Taavi Rusila Muikkulasta sekä talollisen
poika Eerikki Puttila Sääskjärveltä perustivat vuonna 1847
Kaurakoskeen ns. Kauramaan myllyn. Kauramaan Kauppilan isäntä oli
jo vuonna 1843 luovuttanut koskioikeuden mainituille talonpojille,
jotka anoivatkin heti viranomaisilta lupaa perustaa myllylaitoksen.
Hanke kohtasi luonnollisesti ankaraa vastustusta Iitin muiden
veromyllyjen taholta, mutta lupa kuitenkin myönnettiin.
Myllyn rakennusmestarina toimi Juho Anttila, joka oli taitava
kivirakennusten, kivisiltojen ja myllyjen rakentaja. Myllyyn oli
aluksi suunniteltu neljä kiviparia, mutta siihen sijoitettiin vain
kolme halkaisijoiltaan 50, 60 ja 62 tuumaista kiviparia, joiden
arvioitu jauhatuskyky oli 15 tynnyriä vuorokaudessa. Kiviä pyöritti
alavesiratas, joka ei vedenpinnan laskemisen takia voinut pyöriä
läpi vuoden. Myllyn kruunuvero oli 9 tynnyriä viljaa, puoliksi
ruista ja puoliksi ohraa. Kauppilan isäntä sai vuotuista vuokraa
koko elinikänsä yli neljä hopearuplaa sekä vapaan jauhatuksen.
Lähde: Aimo Halila. Iitin historia I
Tämä kätkö kuuluu Joksun_geotiimin yksivuotis
kätkösarjaan.
English summary
This cache is placed on a site, where late Kauramaa mill was
located.