Carl Gustaf Emil Mannerheim
Vuoden 1945 syksyllä Mannerheimilla todettiin mahahaava. Mahahaava puhkesi, ja se jouduttiin leikkaamaan Pietarsaaressa. Varmistuttuaan, ettei joutunut tuomittavaksi sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, sairasteleva Mannerheim erosi presidentin tehtävistä. Hän vietti suuren osan loppuelämästään Sveitsissä Montreux'n lähellä, Genevenjärven rannalla olevassa Val-Montin yksityissairaalassa. Siellä hän kirjoitti muistelmansakin. Viimeisinä elinvuosinaan Mannerheim sairasteli paljon, mutta hän ei ulkoilmaihmisenä luopunut liikunnasta. Hänen tarkoituksensa oli jopa ryhtyä viljelemään maata Suomesta hankkimallaan tilalla.
Vuonna 1948 Mannerheimille tehtiin jälleen suuri leikkaus, tällä kertaa Tukholmassa. Muutaman vuoden ajaksi leikkaus antoikin hyvän tuloksen. Tammikuussa 1951 Mannerheim sai vakavan vatsakohtauksen, ja 23. tammikuuta hänet vietiin Lausanneen sairaalaan. Kerrotaan, että Mannerheim tiesi itse kuolevansa ja hän sanoi lääkärille olevansa valmis häviämään elämänsä viimeisen taistelun
Mannerheim kuoli 83-vuotiaana Lausannessa, Sveitsissä 27. tammikuuta 1951 (Suomen aikaa 28. tammikuuta). Kun kuolinsanoma oli saapunut Suomeen, presidentti Paasikivi kertoi radiossa Suomen kansalle Mannerheimin kuolemasta sanoen, että "yksi Suomen historian suurimmista miehistä ja loistavimmista hahmoista" oli mennyt pois. Mannerheimin arkku saapui Malmin lentokentälle 2. helmikuuta, minkä jälkeen yleisöllä oli tilaisuus käydä Helsingin tuomiokirkossa, silloisessa Suurkirkossa, osoittamassa kunnioitustaan kahden vuorokauden ajan. Mannerheim siunattiin Hietaniemen sankarihautausmaahan 4. helmikuuta 1951 kaikin kunnianosoituksin. Hautajaissaatto oli monta kilometriä pitkä ja sitä seurasi satatuhatta henkeä.
Mannerheimille on myönnetty useita kunnianosoituksia. Puolustusvoimat viettävät lippujuhlapäiväänsä hänen syntymäpäivänään 4. kesäkuuta. Mannerheim ylennettiin itsenäisen Suomen ainoaksi sotamarsalkaksi, ja 75-vuotispäivänään hänelle myönnettiin ainutlaatuinen Suomen marsalkan arvonimi, joka oli kehitetty vain häntä varten. Saman 75-vuotisjuhlan kunniaksi Helsingin kaupunki muutti pääkatunsa Heikinkadun/Turuntien nimen Mannerheimintieksi. Myöhemmin Mannerheim on saanut lukuisia nimikkokatuja ja teitä myös muihin suomalaisiin kaupunkeihin.
Mannerheim lienee eniten kunniamerkkejä saanut suomalainen. Hän on saanut viisi suomalaista suurristiä, joista kaksi jalokivien ja miekkojen kera, sekä muita erityisen harvinaisia suomalaisia kunniamerkkejä kuten kahdesti myönnetty 1. luokan Mannerheim-risti ja vain kerran myönnetty Vapaudenristin ritarikunnan 1. luokan Vapaudenmitali ruusukenauhoin.
Tehtäväsi on ratkaista salasana tekstistä ja kirjautua sähköpostiin jonka osoite on geomannerheim@gmail.com. Ja etsi sieltä koordinaatit.