Iitin tieliikenteen historiaa
Iitin pääväylät ovat pysyneet suurin piirtein samoina jo
vuosisatoja. Salpausselkää myöden pääsi Uudenkylän, Kausalan ja
Keltin väliä Ylistä Viipurintietä. Reitti Haminasta Elimäelle ja
edelleen Uudenkylän kautta Hollolan suurpitäjään oli tärkeä
kauppareitti. Ruotsi-Suomen rajan siirryttyä Kymijoelle Savontiestä
Loviisasta Mäntyharjuun tuli entistä tärkeämpi. Pohjois-Iitissä
monet tiet olivat käytössä vain talvella. Kesällä kuljettiin
veneellä. Niiltä ajoilta onkin peräisin Iitin jakaminen Maakansaan
ja Vesikansaan.
Vaikka Maakansan puolella ei olekaan juuri suuria vesistöjä,
maata halkovat pienemmät Sääskjärveen laskevat joet ja
Suomenlahteen päättyvä Taasianjoki. Näiden jokien ja ojien
ylittämiseksi on rakennettu varmasti lukuisia puusiltoja, joita ei
enää ole. Tärkeimpien reittien varrelle ja teollisuuden äärelle on
rakennettu kivisiä holvisiltoja.
Entisaikoina teiden rakentaminen ja kunnossapito oli annettu
talollisten vastuulle. Siksi yhä edelleen monet tiet mutkittelevat
seudun tilojen pihapiirien kautta. Talolliset myös suhtautuivat
luonnollisesti varsin nihkeästi määräyksiin parantaa teiden kuntoa
"kaukoliikenteen" tarpeita palvelemaan. Eiväthän he itse siitä
juurikaan hyötyneet.
Uusi tielaki ja liikenteen kehittyminen varsinkin 1920-luvulta
alkaen on asettanut haasteita vanhoille silloille. Esittelemme
sarjan kivisiltoja, jotka ovat edelleen käytössä, ovat jääneet pois
käytöstä uuden tielinjauksen johdosta tai ne on purettu pois uuden
sillan tieltä. Iitin kivisiltoja ei löydy Tiehallinnon listaamien
museosiltojen joukosta, mutta hienoja ne silti ovat. Kätkösarjaa
saa toki jatkaa aihepiiriin sopivilla silloilla. Sarjan kätköt on
sijoitettu siten, että purkin esiinsaamiseksi ei tarvitse (eikä
saa) siirrellä kiviä.
Myllylän silta ja pato
Sääskjärvellä oli 1800-luvulla jokaisessa suuremmassa talossa
joko vesi- tai tuulimylly tilan omia jauhatustarpeita hoitamaan.
Karttaa katsomalla Myllylöitä ja Myllymäkiä onkin seudulla useita.
Perheniemen kartanon rakennuttama mylly on Mustjoen rannalla.
Aikaisemmin paikalla oli pieni jalkamylly, mutta uusi suurempi
mylly rakennettiin vuonna 1807. Vuodesta 1874 Mustjoki antoi voimaa
myös kartanon kauppasahalle. Torpparilaitoksen alasajossa saha ja
mylly siirtyivät kyläkunnan omistukseen vuosien 1909-1912
tienoilla.
Aiemmin säännöllinen postinkanto Sääskjärvelle oli järjestetty
vain kartanon toimesta. Muiden posti kulki siinä sivussa. Vuonna
1905 Metsälän (nyk. Myllylän) Valkamaan saatiin valtion palkkaama
posti.
Nykyinen käytössä oleva silta on vuodelta 1935. Mylly ja saha
eivät enää ole toiminnassa.
Auton voit jättää pellonreunaan. Talvella paikan käyttö ei
välttämättä onnistu. Liikenne on melko pientä, joten pysäköinti
näkyvälle paikalle tienreunaankin voi käydä.
Lähteet
- Aimo Halila, "Iitin historia I", toinen painos,
1988
- Aimo Halila, "Iitin historia II", 1966
- Olavi Anttila, "Iitin historia III", 2000