Tuusulanjärvenkosteikot/Rantamon kosteikko Traditional Cache
poukka: Kyllä purkki oli paikoillaan. Arkistoidaan tämä, koska joku maanviljelijä oli käynyt hieman "kyselemässä". Purkille oli kyllä lupa, mutta ei viitsitä ärsyttää ketään.
Tuusulanjärvenkosteikot/Rantamon kosteikko
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tämä kätkösarja antaa sinulle pintaraapaisun Tuusulanjärven vesiensuojelusta.
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!KÄTKÖ EI OLE MUUNTAJASSA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Rantamo-Seittelin kosteikon rakentaminen Tuusulanjärvelle
Kuva: Reetta Harmaja
Rantamo-Seitteli on Suomen suurin vesiensuojelukosteikko. Kosteikko sijaitsee Tuusulanjärven länsirannalla ja on kooltaan yhteensä 28 hehtaaria. Uudenmaan ympäristökeskus on vastannut rakentamisen toteuttamisesta.
Rakentamisen vaiheet
Rantamo-Seittelin kosteikko muodostuu kahdesta osasta, jotka on yhdistetty toisiinsa kanavalla. Ensimmäisenä valmistui Tuusulanjärven länsirannalla sijaitseva Rantamon kosteikko (8,4 ha) vuonna 2001. Kosteikko rakennettiin tulvaherkälle peltoalueelle Sarsalanojan varrelle. Sarsalanoja on suurin Tuusulanjärveen laskeva oja, ja sen vesi on hyvin ravinnepitoista. Ojaan tulee runsaasti kuormitusta lähinnä voimakkaasti viljellyiltä peltoalueilta ja haja-asutuksesta.
Vuosina 2006-2007 järven rantaan Sarsalanojan suulle rakennettiin ns. hajotusojasto, joka hajautti Sarsalanojan kautta Tuusulanjärveen tulevan virtauksen rantaruovikkoon. Ojasto toteutettiin osana Lintulahdet Life -hanketta. Samankaltainen ojasto toteutettiin myös järven pohjoispäähän. Linnuston ohella ojastot hyödyttävät myös vesiensuojelua.
Kuva: Jaana Marttila.
Suunnitelma Rantamon kosteikon laajentamisesta ja uuden Seittelin kosteikon rakentamisesta valmistui Suomen ympäristökeskuksessa vuonna 2005. Kosteikkoalueen rakentamistyöt aloitettiin syksyllä 2007. Ensimmäisen talven aikana rakennettiin kosteikkoaltaita yhdistävä kanava, uudistettiin ympäröivän peltoalueen salaojitusta ja aloitettiin kosteikkoaltaiden ja niitä ympäröivien penkereiden teko.
Toisen talven aikana siirrettiin kosteikkoalueen halki virrannut Haukkalanoja uuteen, luonnonmukaisesti muotoiltuun uomaan ja rakennettiin kosteikkoaltaat pääosin valmiiksi.
Kosteikkoaltaat on rakennettu peltoalueelle, jota osittain viljeltiin vielä kesällä 2008. Pintamaana ollut ravinnepitoinen multa siirrettiin ympäröiville, viljelykäyttöön jääville pelloille. Altaiden pohjalta pois kaivettu savimaa sijoitettiin pääsääntöisesti altaiden penkereisiin.
Rakennustyöt valmistuivat lopullisesti kesällä 2009. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki päästi 28.8.2009 pidetyissä avajaisissa veden virtaamaan Sarsalanojasta kosteikkoalueelle.
Kosteikot avajaiset 28.8.2009.
Kuva: Reetta Harmaja
Kosteikko suodattaa ravinteita
Rantamon ja Seittelin kosteikkoaltaat pidättävät noin neljänneksen Sarsalanojan valuma-alueelta järveen tulevasta ravinnekuormasta. Vesiensuojelun lisäksi kosteikot lisäävät luonnon monimuotoisuutta, elävöittävät maisemaa sekä tarjoavat linnuille suojaa ja pesimäpaikkoja
Rantamo-Seittelin kosteikkoalueen rakentamiskustannukset olivat noin 800 000 euroa. Hanketta rahoittivat Tuusulan kunta, Järvenpään kaupunki sekä Uudenmaan ympäristökeskus. Kosteikon vedenlaatuvaikutuksia seuraavat Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä sekä Suomen ympäristökeskus.
Rantamo-Seittelin kosteikon rakentaminen on osa koko Tuusulanjärven laajempaa kunnostusta. Tuusulanjärvi on yksi Uudenmaan ympäristökeskuksen suurimmista järvikunnostuskohteista. Järven kunnostustoimia koordinoi Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä (Kuves). Lisätietoa kaikista Tuusulanjärvelle tehdyistä kunnostuksista löytyy osoitteesta www.tuusulanjarvi.org.
Karttakuva alueesta.jpg (3510 Kb) (Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/08)
Additional Hints
(No hints available.)