Tämän ruotsin kruununtilan rakennusvuosi oli 1815. Lapin tila
lohkaistiin Tyyskän tilasta, joka oli Iitin vanhimpia. Nimen Lappi
alkuperästä ei ole tietoa, mutta sanan etymologia viittaa
syrjäseutuun. Ehkä paikka oli hieman syrjässä Kymijoen vilinästä.
Aikoinaan se kuitenkin toimi myös tukkiyhtiön talona.
Nykyisen isännän Erkin vaari Kristpiinus Arola osti tilan vuonna
1908. Tilaa asuttaa siis jo kolmas sukupolvi. Viidennessä polvessa
on muuten geohörhöjä. Karjatalous lakkautettiin 1980-luvulla, ja
pellot ovat vuokralla. Tilalla harjoitetaan tällä hetkellä
metsätaloutta.
Raija-emäntä piti tilan yhteydessä pitopalvelua noin 15 vuoden
ajan. Vanhaan saunaan ja pukuhuoneeseen remontoitiin nykyaikainen
pakari, missä emäntä valmisti maukkaat leivonnaiset ja ruoat
isoihinkin juhliin. 
Vanhassa riihessä he pitivät muutamana kesänä Riihikievaria. Se
oli upea paikka. Sieltä sai ”virvokkeiden” lisäksi
ostaa pientä makeaa ja suolaista purtavaa ja emännän leipomaa
rieskaa. Karaoke- ja tanssi-illat kuuluivat myös Kievarin
kesäohjelmistoon.
Kätkö sijaitsee pihapiirin lähistöllä peltosaarekkeessa, missä
on aikoinaan ollut tuulimylly. Myllystä on jäljellä enää pihalla
lipputangon vierellä oleva myllynkivi.
Kätköilijät ovat tervetulleita geokulkuneuvonsa kanssa ihan
pihalle lipputangon luokse. Ei tarvitse arkailla, sillä kätkö on
isäntäparin toiveista toteutettu, ja suunnistajatkin käyttävät
samaa reittiä. Voitte vapaasti kulkea nurmikon poikki ja
pellonpiennarta pitkin kätkölle.
Geokoira on syytä jättää autoon odottelemaan. Talon tytär
asustaa lähistöllä, ja heidän perheensä isohko jästihauveli liikkuu
ajoittain vapaana tilan pihapiirissä. Tiimillemme hauva oli hyvin
ystävällinen ja kävi kanssamme tutkimassa kätkölle sopivaa paikkaa.
Toivottavasti hän ei jästi purkkia.