Joensuun syväväylä yhdistää Pyhäselän Saimaan kanavan kautta
Suomenlahteen ja sitä kautta maailman merille. Syväväylän
nimellissyvyys on 4,2 metriä ja se päättyy Joensuun
syväsatamaan.
Joensuusta saatiin yhteys merelle jo vuonna 1856, kun Saimaan
kanava valmistui. Sen rakentaminen oli aikanaan valtava hanke,
jonka kustannusarviokin oli suurempi kuin koko tuon aikaisen
suuriruhtinaskunnan vuosibudjetti. Sijoitus oli kuitenkin
kannattava, sillä kanava maksoi itsensä takaisin karkeasti
arvioiden 25 vuodessa. Kanavalla olikin huomattava merkitys Saimaan
alueen kaupan ja teollisuuden kehitykselle!
Saimaan kanava lisäsi alueella voimakkaasti
höyrylaivaliikennettä, jota kuitenkin haittasi se, että väyliä ei
oltu merkitty eikä merikarttoja ollut tehty. Kymmenen vuoden sisään
väylät kuitenkin merkittiin ja merikortit tehtiin, joten
Joensuuhunkin pystyttiin purjehtimaan turvallisesti myös
höyryaluksilla.
Saimaan kanavan käyttö päättyi vuonna 1944, kun kanava jäi
Neuvostoliiton alueelle. Vuonna 1963 Suomi kuitenkin vuokrasi
kanava-alueen Neuvostoliitolta 50 vuodeksi. Kanavaa laajennettiin
laivojen suurentumisen takia ja uusi kanava vihittiin käyttöön
vuonna 1968. Vuokra-aikaa jatkettiin vuonna 2010 tehdyllä
sopimuksella 50 vuodella.
Joensuun syväsatama valmistui vuonna 1968 samoihin aikoihin
Saimaan kanavan uuden käyttöönoton kanssa. Joensuun syväväylän ja
sataman mitoitus onkin sama kuin Saimaan kanavalla: alukset voivat
olla enintään 82,5 metriä pitkiä ja 12,8 metriä leveitä. Satamassa
on kaikkiaan viisi laivapaikkaa. Vesitie jatkuu Joensuusta
eteenpäin Pieliselle, mutta Pielisjoen kanavat rajoittavat alusten
koon syväväylää selvästi pienemmiksi.
Syväväylän reunoilla on viittoja eli reimareita, jotka
osoittavat värityksellään millä puolella viittaa väylä kulkee.
Suorien väylänosien päissä on linjataulut, jotka näyttävät väylältä
katsottaessa olevan täsmälleen päällekkäin. Hankalissa
mutkakohdissa on loistoja, jotka näyttävät erivärisiä valoja väylän
eri osille. Rannoilla olevat valkoiset kummelit näyttävät väylän
pääpiirteittäisen kulun jo matkojen päähän.
Väylän reunoilla olevat viitat asetetaan nykyisin paikoilleen
GPS:n avulla, mutta varajärjestelmänä toimivat aiemmin käytössä
olleet "jänikset", jotka ovat rannalla sijaitsevia pieniä valkoisia
maaliläiskiä tai matalia, värikkäitä pylväitä. Kukin viitta
sijaitsee kahden, jänisten näyttämän linjan risteyskohdassa, jonka
takia jänisten on näyttävä selvästi järvelle. Kaukana rannasta
olevien viittojen sijainnin osoittamiseen tarvitaankin isompia,
pienen linjataulun kokoisia jäniksiä.
Kätkörasia on vesillä liikkuttaessa kätevä litteä vesitiivis
kotelo, johon mahtuu pieniä matkalaisia.