Konginkankaan kirkko Traditional Cache
Tarhytti: Tämä nano on aikansa elänyt, joten päätin laittaa sen arkistoon. Ehkäpä joku joskus laatii uuden kätkön tämän kauniin kirkon liepeille. Kiitos kaikille kävijöille!
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
[FIN]
Kätköpurkki on kokoa nano. Kätkö sisältää ainoastaan lokilistan, ota oma kynä mukaan. Suosittelen, että käyt myös tutustumassa kauniiseen kirkkorakennukseen ja sen ympäristöön. Liikuthan kuitenkin alueella asiaan sopivaa arvokkuutta noudattaen.
[ENG]
The size of the container is nano. There is no pen, so please use your own one. It is recommended to take a look at the beautiful church and its surroundings also.
[FIN]
Ennen oman kirkon valmistumista konginkankaalaisten kirkkomatkat suuntautuivat Rautalammille, myöhemmin Saarijärvelle ja Viitasaarelle. Matkat olivat pitkiä ja hankalia, jopa vaarallisia järvenselkien ylityksineen. Tämä olikin tärkein syy, miksi oman kirkon rakentamista alettiin ensimmäisen kerran suunnitella jo v. 1794. Porvoon hiippakunnan konsistorille osoitettu kirjelmä ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Puutteellisten perustelujen ohella allekirjoittajina oli nimismiehen lisäksi vain muutama talollinen, eikä näin pieni joukko varmaankaan olisi pystynyt kirkkoa rakentamaan saati pappia elättämään.
Aiheeseen palattiin 1860-luvun alussa. Koska hankkeisiin liittyi kirkon rakentamisen lisäksi pyrkimyksiä pitäjäksi ja kappeliseurakunnaksi, herättivät ne vastustusta emäpitäjissä, varsinkin Saarijärvellä. Konginkankaan Pyyrinlahti oli tuolloin Saarijärven vaurain kyläkunta.
Tahto oman kirkon saamiseksi oli niin suuri, että vuonna 1863 talollinen Gabriel Hytönen käveli Vaasaan tapaamaan lääninkuvernööriä ja sai tältä suosituksen liitettäväksi Porvoon Tuomiokapitulille lähetettyyn anomukseen. Lopulta Suomen Senaatti myönsi luvan rukoushuoneen ja hautausmaan rakentamiseen vuonna 1864. Senaatin päätöksestä ilmenee, että hankkeessa oli mukana 31 talollista ja 52 torpparia.
Kirkon rakennutti Kuorikosken kirkonrakentajien sukuun kuulunut Jaakko Kuorikoski ja se vihittiin käyttöön kesäkuussa 1866. Rakentamiskustannukset ja tarvittava puutavara jaettiin manttaaleittain ja kaikki talot osallistuivat rakennustöihin. Valmistuneen kirkon sisustus oli vaatimaton eikä siinä ollut esimerkiksi lämmitystä tai valaistusta. Viimeistely- ja korjaustyöt viivästyivät seurakunnan köyhtymisen ja katovuosien vuoksi.
Vaikeudet eivät loppuneet kirkon valmistumiseen. Oman papin saaminen kesti aikansa. Eräänä sunnuntaina talvella 1873 kirkossa piti olla vaalisaarna: ”…aamusella klo 9, kun kirkko awattiin meniwät sisälle ja istuiwat siellä kello 1:teen; uskolla odottain pappia, kaswonsa oli käännetyt alttariin päin ja päänsä wapisiwat wilusta, sillä pakkanen oli kowa. Mutta kowa oli heidän luottamuksensakin papin lupaukseen; kukas ei uskoisi? Ketäs sitte uskotaan, jos ei pappia? Mutta eihän siitä mitään tullut, waikka wielä nyt siellä istuisiwat ja odottaisiwat. Wihdoin käwi kansakoulunopettaja K. Koistinen pitämässä lohdutuspuheen, niin sitte läksiwät kompuroimaan kotiinsa puoleksi paleltuneina.” Myöhemmin tuli tieto, että vaalisaarnaaja oli matkalla sairastunut.
Ensimmäinen vt. kappalainen R. F. Berg saapui 1875 ja viipyi vain vuoden. Seuraava vt. kappalainen Henrik Salonen saatiin paikkakunnalle v. 1879. Kun pappia ei ollut, saattoi piispa myöntää opettajille luvan lukea sunnuntaisin saarnatekstejä kirkossa.
Lars Henrik Kuorikosken rakennuttama kellotapuli valmistui v. 1880. Alexandra Såltinin maalaama alttaritaulu ’Kristus ristillä’ on vuodelta 1910 ja seuraavana vuonna rakennettiin kirkon ensimmäiset urut. Kirkon alkuperäinen ulkoasu on jonkin verran muuttunut lukuisten muutos- ja korjaustöiden seurauksena. Esimerkiksi nykyisen kattokuvun tilalla oli alun perin alaspäin kaartuva kumukatto, jossa ei ollut ikkunoita kuten nykyisessä keskikuvussa. Konginkankaan kirkko on nykyisen Äänekosken seurakunnan vanhin kirkkorakennus. (Lähde: Suuri tahto. Konginkankaan seurakunnan vaiheita. Jyväskylä, 2006. 199 s.)
[ENG]
The church of Konginkangas was built in 1866 by Jaakko Kuorikoski. Before this people from Konginkangas had to travel to Rautalampi and later to Saarijärvi or Viitasaari to go to church. The travel was usually made by boat or by horse and it was difficult and dangerous.
The Senate of Finland permitted the project of building an own church in 1864. Finland was still part of Russia during that time. The willingness to have a church was so great that a householder named Gabriel Hytönen walked to Vaasa to get a recommendation for the project from the land governor.
The householders took part in the building costs and the building work and they also provided the timber. The finishing and repairing works were delayed because of the lack of money and bad years resulting in hunger. At first there was no heating or lightning for instance.
At first there was a church with no priest. The first one came in 1875 but he stayed only for one year. The next came in 1879. Meanwhile it was allowed that teachers for instance could read some texts in the church on Sundays.
The bell tower was built in 1880 by Lars Henrik Kuorikoski. Alexandra Såltin painted the altarpiece named ‘Kristus ristillä’ (Christ on the cross) in 1910. The appearance of the church is somewhat different from the original due to several change and repairing works. The church of Konginkangas is the oldest church in the current congregation of Äänekoski. (From: Suuri tahto. Konginkankaan seurakunnan vaiheita. Jyväskylä, 2006. 199 p.)
Additional Hints
(Decrypt)
anab, zntarrggv