Missä kuljimme kerran II - Lintukoto Traditional Cache
Rilun: Arkistoidaan huolto-ongelmien vuoksi.
Missä kuljimme kerran II - Lintukoto
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tradi aarnimetsän siimeksessä. Kuuntele kaupungin kohinaa, ihmettele muuttuvaa maisemaa, nauti rauhasta ja hengähdä hetki.
---
A traditional cache in the woods. Listen to the city and wonder its changing view, enjoy the peaceful place and just have a break.
---
Jokamiehenoikeudet olivat 1900-luvun alussa olemattomat, eikä työväestöllä ollut menemistä Helsingin lukuisiin saariin ja niemiin. Työväenyhdistykset halusivat parantaa ahtaissa ja vaatimattomissa asunnoissa asuvien, enimmäkseen maaseututaustaisten työläisten elinoloja, ja ne alkoivat vuokrata Vanhankaupunginlahden rantoja ja saaria leiriytymispaikoiksi jäsenilleen.
Kulosaaren kartanon mailla Kivinokan kärjessä majoittui 1920-luvun alun kesinä jopa sadan havumajan ja telttakunnan ”kesäsiirtola”. Töihin kaupunkiin kuljettiin soutaen merenlahden yli, ja vapaa-ajan aktiviteeteista huolehti oma tanssilava, jolta kuuluisuuteen singahti Dallape-orkesterina tunnettu rytmiryhmä. Myös paikallisen urheiluseura Ponnistuksen harjoituksille sekä ”kahden hengen opintopiireille, joissa molemmat sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina” oli Kivinokan kesässä aikaa ja tilaa.
1930-luvun alussa kaupunki perusti Kivinokkaan virallisen kansanpuiston, helsinkiläisen työväestön kesämaja-alueen. Aluksi kesäasunnoiksi rakennettiin pelkkiä kiinteitä lautapohjia, joiden päälle pystytettiin kangastelttoja tai pahvista ja puukuidusta tehtyjä majoja. Kiinteämpi mökkiasutus alkoi syntyä sotien aikaan, kun rintamalla olevat miehet eivät päässeet purkamaan perheidensä kesämajoja talveksi. Jälleenrakennusvuosina Kivinokassa jo olevat majat helpottivat osaltaan kaupungissa vallitsevaa asuntopulaa; uudisrakentamiselle puolestaan määritettiin tarkat ohjeet, kun kaupunginarkkitehti Ekelund laati alueen tyyppimajan piirustukset.
Nykypäivän Kivinokka metsineen on kaikille kaupunkilaisille avoin ulkoilualue, jolla sijaitsee noin 800 kesämajan ja mökkiläisten viljelypalstojen lisäksi liikuntakenttä, luontopolku, uimaranta ja venesatama. Uimarannan tuntumassa toimii paikallisen taiteilijan, Maijan, kesäkahvila, jonka naapuriaitauksessa voi tavata kilejä, kanoja ja lampaita. Valtaosa Kivinokkaa on kuitenkin 2000-luvun alussa kirjattu yleiskaavaan selvitysalueeksi, ja sen kaavoitusta asumiskäyttöön suunnitellaan. Tällä hetkellä virkistysalueelle on myönnetty jatkoaikaa kymmeneksi vuodeksi.
---
Ykkösosan tapaan tämäkin kätkö on pieni tribuutti Helsingin historialle, ihmisille ja rikkaalle luonnolle -kaupungin keuhkoille- meren äärellä. Kivinokan mökkiasutus tarjoaa pesäpaikkoja useille eri lepakkolajeille, metsän aarnimaisessa korpikuusikossa viihtyvät muun muassa palokärjet, töyhtötiaiset, puukiipijät ja leppälinnut.
---
The cache, as well as the part I, is a tiny tribute to Helsinki, its history, people and nature by the sea.
---
Lähteet:
Hautajärvi, Harri: Kivikaupungista luonnon helmaan
Herttoniemen ja Roihuvuoren viheraluesuunnitelma 2006–2015, osa 2/4
Additional Hints
(No hints available.)