Kälviän kantatilat: Kykyri Traditional Cache
Kälviän kantatilat: Kykyri
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Helppo kätkö Kälviän Kykyrin talon läheisyydessä.
Ole varovainen kätköpaikalla, varsinkin jos mukana on pieniä lapsia!
Nykyiset Kykyrin talot sijaitsevat kätköpaikasta nähden toisellapuolen tietä olevalla korkealla mäellä, mutta voisi olettaa että vanha talonpaikka on ollut toisella puolen jokea, paikassa joka nyt on kartoissa nimellä Sakeri ? 1740 luvun Vickar:n kartassa Kykyri on tien ja joen välissä, jossain sahamäen tiehaaran tienoilla Ullavantien mutkassa. Talo siirrettiin nykyiselle paikalleen koska salama poltti sen kahdesti. Kykyrillä tilanpito ja maanviljelys jatkuu edelleen.
Kykyriltä oli lähtöisin 1800- 1900 luvun vaihteen tämän seudun tunnetuimpia henkilöita " Kykyrin Aapa"! Hän oli talollinen, metsästäjä, seppä, tietäjä ja ennenkaikkea kansan parantaja.
Kansanlääkintä ja kansanparannus.
Kansanparannus ja lääkintä on käsitteenä aika laaja ja voisi käsittää sen kattavan kaikki hoitotavat ja rohdot ennen lääkäreitä, sairaaloita ja tieteellisempää lääkevalmistusta.
Oli kuppareita, jäsenkorjaajia, veren seisauttajia, rohdon tekijöitä ym. Tässä maakunnassa näitä taitoja vaalitaan yhä. Kaustisella moni taitaja jakaa oppejaan halukkaille oikein alan koulutuksilla ja kursseilla ja lisäksi siellä toimii Kansan lääkintäkeskus ja muistaakseni usean jäsenkorjaajan voimin pyörivä yritys johon voi mennä hakemaan apua myös varaamatta aikaa. LIsäksi Keski-pohjanmaalta päin toimii tällä hetkellä valtakunnallinen; Kansanlääkintäseura. ( www.kansanlääkintäkeskus.fi ) ( www.kansanlääkintäseura.fi )
Kokkolassa taas on mm. pitänyt ainakin 70-luvulta lähtien vastaan ottoa tunnetun Kaustislaisen jäsenkorjaajan Iina Känsälän jälkikasvua ja tietääkseni toiminta jatkuu...? Avun saa klo. 9-12 nonstoppina ilman vuoronumeroa ja sen jälkeen ajanvarauksen kautta. Joskus keskus sairaalan laajentumisen aikoihin 70-luvulla oli jonkinlaisia ristiriitoja näiden kahden näkemyksen välillä, aika voimakkaitakin. Loppujen lopuksi näytöt tekivät sen että Esa Känsälää kysyttiin sairaalaan töihin - Hän ei mennyt! Mutta, hän ohjasi aina hakemaan sairaalasta apua jos vaiva on sitä vaatinut, Puheiden mukaan ihmishenkiä on pelastettukin Känsälän "lähetteiden" johdosta.
- Syvä kunnioitus ja vielä moninketainen kiitos avuntuojalle 29.09.2014 luetun johdosta. Esa Känsälä 1944-2014. Lepää rauhassa!
Suosittelen, siellä on minultakin moni sijoiltaan mennyt nikama, jänne ym. parannettu ja kipu poistettu. Tavallisesti selkää hoidattaessa, on sillä välin on joku käynyt kääntämässä lukitussa autossa taustapeilin näyttämään aivan liian alas.
Seuraavassa pienet tarinat kahdesta tunnetusta Kälviäläisestä parantajasta, minulle vähän läheisempi ensimmäisenä, vaikka Kykyrillä ollaankin.
Antti Matjussi ( 1841 - 1912 )
Matjussin Antista tuli Kalastaja ja taitava puuseppä. kuuluisaksi hän kuitenkin tuli parantajan taidoistaan; verenseisauttajan taidoista, haavojen ompelusta ja salvojen valmistuksesta. Myös erilaisia nestemäisiä rohtoja hän osasi valmistaa sekä hammassäryn hän paransi poistamalla kipeän hampaan.
Verenvuodon pysäyttäminen tapahtui koskettamalla kädellä loukkaantuneeseen kohtaan ja hän osasi tehdä sen myös näkemättä potilasta lainkaan, koskettamalla itseään samasta kohdasta jossa potilaalla verenvuoto oli.
Häntä kyydittiin ympäri maakuntaa, eikä hän koskaan määrännyt maksua hoidoistaan. Kiitolliset potilaat kuitenkin korvasivat hoitonsa. Kun Matjussille tuotiin vaikeasti loukkaantunut potilas hän sai jäädä taloon siihen asti kun oli parantunut.
Hän oli Pitäjän pappien ja merkkihenkilöiden luottomies sekä kyyditsijä silloin kun vesille mentiin. Molemmat Hagmannit mainitsevat hänet muistelmissaan. Ja hänen kerrotaan, hetken tutkailtuaan, sanoneen aamulla vaimolleen; panehan parempaa päälle, meille on tulossa vieraita! Ja vieraita tuli, vaikka ei ollut puhelimia ym. saati sitten että olisi muuten asiasta sovittu.
Antti oli kahdesti naimisissa ja hänelle syntyi yhteensä kuusi lasta joista kolme meni Amerikkaan ja jälkimmäisen avioliiton lapset jäivät Kälviälle.
Abraham Kykyri ( 1865 - 1910 )
Kykyrin Aapa syntyi 1865, Kykyrin alitalossa. Hän oli verenseisauttaja ja monenlaisien tautien parantaja. Hänen tiedetään käyttäneen lääkeaineina rohdoissaan ainakin rautaruohoa ja pajattia, joista viimeksi mainittua kasvoi runsaasti Kykyrin takamailla. Aapan maine kasvoi ulkopaikkakuntia myöten ja hänen luonaan kävi avun tarvitsijoita yhä kauempaa. Hänen kerrotaan saaneen yliluonnollisia kykyjä myös isänsä suvulta.
Samuli Paulaharjun mukaan hänen käyttämä "musta raamattu" oli sukuperintöä toiselta kuuluisuudelta Abraham Jylhältä Perhosta.
Jossain vaiheessa talon hoito alkoi käydä hankalaksi ja hän möi Kykyrin ja siirtyi asumaan lekkerinmäen torppaan, hietalantien varteen.
Aapan vaimo Selma oli kotoisin Kykyristä lohkaistusta Sahamäestä ja heille syntyi viisi lasta joista yksi tytär varttui aikuiseksi.
Molempien edellä mainittujen parantajien hauta on Kälviän hautausmaalla, tarkemmin vanhan osan, sivuportille johtavan käytävän kahta puolta, heti korotetulle vanhalle osalle tullessa.
Evald Vainiota mukaillen: Hyvää naapuria ja ihmistä on tuettava ja kannustettava. Pahoilla aivoituksilla varustettuja ihmisiä ei saa, eikä voi, nykyaikana muutakuin yrittää ymmärtää," noin niinkuin oikeesti" !
Additional Hints
(No hints available.)